Saksa on avannut lähetystön Libyan Benghazissa ja solminut diplomaattisuhteet Libyan kapinallisten hallitsevaan neuvostoon.

Ulkoministeri Guido Westerville ilmoitti eilen, että siirtymävaiheen neuvostoksi kutsuttu kapinalliselin edustaa laillisesti Libyan kansaa.

- Haluamme tukea demokratian kehitystä lakia noudattavassa Libyassa, Westerville julisti New York Timesin mukaan.

Saksa liittyy seitsemän tahon joukkoon, jotka ovat tunnustaneet diplomaattisuhteensa kapinallisten kanssa. Näin ovat tehneet Euroopan unioni, YK, Britannia, Ranska, Espanja, Malta ja Qatar.

Yhdysvalloille Libyan tilanne on ollut vaikeampi. Eilen kongressin puhemies John Boehner vaati presidentti Barack Obamalta selvitystä taisteluissa Libyassa.

Yhdysvaltojen laki sallii presidentin käydä 90 päivää sotaa ulkomailla. Tämän jälkeen operaatiolle pitää hankkia kongressin hyväksyntä. Libyan operaationmääräaika tulee vastaan sunnuntaina, kun Naton aloittamista ilmaiskuista tulee kuluneeksi kolme kuukautta.

Yhdysvaltojen lisäksi operaatiossa ovat olleet osallisina Britannia ja Ranska sekä pienten kumppanien joukossa Ruotsi. Suomi ei ole osallistunut Libyassa taisteluihin maan johtaja Muammar Gaddafin syrjäyttämiseksi. Myös Saksa on pysynyt konfliktin ulkopuolella sotilaallisesti.

Boehner uhkasi yhdysvaltalaisten joukkojen poisvetämisellä, jos Obama ei anna hyväksyttävää selitystä. USA:n osallistumista Libyaan on arvosteltu maan sisällä rankasti.

Erityisesti maan republikaanit ovat vastustaneet Yhdysvaltojen puuttumista jälleen yhden muslimimaan asioihin sotilaallisesti. Asialla erityistä sisäpoliittista merkitystä.

Republikaanien presidenttikampanja alkoi tällä viikolla ensimmäisellä esivaaliväittelyllä, jossa puolueen presidenttiehdokkaaksi pyrkivät poliitikot keskittyivät lähinnä Obaman toimien moittimiseen.