Oikeusvaltiota vaarantavien EU-jäsenmaiden rankaiseminen budjettikeinoin epäilytti panelisteja Eurooppalaisen Suomen seminaarissa EU:n ja Euroopan tulevaisuudesta. Uusi Suomi näytti paneelin livenä torstaina.

Niin sanotun oikeusvaltioperiaatteen vahvistaminen ja periaatteen kytkeminen EU-rahoitukseen on kuulunut Suomen EU-puheenjohtajuuden prioriteetteihin. Sen sijaan sitä vastustetaan kiivaasti etenkin Unkarissa ja Puolassa, joita EU-rahoituksen menettäminen voisi uhata, sekä muissa itäisen Euroopan jäsenmaissa.

Ideana olisi vähentää ja jopa keskeyttää EU-budjettiin kuuluvien tukien maksaminen jäsenmaihin, joiden politiikka uhkaa EU:lle keskeistä oikeusvaltioperiaatetta. Mutta olisiko tämä tehokas keino puolustaa EU:n periaatteita ja arvoja, panelisteilta kysyttiin.

Saksalaisen tukku- ja vähittäiskaupan jättiyhtiön Metro AG:n Brysselin-johtaja, yhteiskuntavastaava Maria Heider esitti EU:lle vahvan varoituksensa. Metro AG on vahvasti EU-myönteinen yritys ja Heider entinen Euroopan komission ja Saksan parlamentin työntekijä.

Hän kehotti miettimään, millaisiin hankkeisiin EU-rahoitus usein kohdistuu.

”Se menee sosiaalisiin projekteihin, demokraattisiin aloitteisiin, kansalaisyhteiskuntaan”, Heider sanoo.

Hän korosti aiemmin, että ongelmia on lähinnä uusissa EU-maissa, joiden demokratiakehitys vaatii vielä aikaa. Heiderin mukaan itäisen Euroopan maille täytyy osoittaa, että oikeusvaltio on yhteiskunnan etu.

”Jos otat sen rahan pois heiltä, joille yrität opettaa, että EU on sosiaalinen, demokraattinen toimija... Mitä tapahtuu, kun teet niin? Se kertoo ihmisille, että EU rankaisee heitä, ja lisää heidän negatiivisia tunteitaan unionia kohtaan. Sitä todella pelkään”, Heider sanoi.

Hän arvioi, että monet näistä maista eivät rahoittaisi hankkeita itse, vaan lopettaisivat ne.

”Silloin EU saa juuri sitä, mitä se ei halua.”

Heider päinvastoin lisäisi rahoitusta demokratian ja EU:n puolesta toimiville kansalaisyhteiskunnan hankkeille.

”Sillä olisi enemmän arvoa kuin rahoituksen katkaisemisella.”

Euroopan ay-liike: Jäsenmailla tulee olla sanottavansa rahankäytössä

Euroopan ammattiyhdistysten keskusjärjestön johtajistoon kuuluva Liina Carr oli osin samaa mieltä. Hänen mukaansa Euroopan ammattiyhdistysliike on myös epävarma rahoituksen ehdollisuuden suhteen erityisesti siltä osin kuin kyse on EU-maiden välisiä eroja vähentävistä koheesio- ja sosiaalirahastoista.

”Toisaalta kyse on kaikkien jäsenmaiden tuottamasta rahasta, ja jäsenmailla tulee olla sanottavansa siinä, miten raha käytetään”, Carr totesi kuitenkin.

Jotta EU-maiden ihmisiä ei rangaistaisi siitä, mitä maan hallitus tekee, Carr ehdottaa hankkeiden kohdistamista ”suoraan alueille” ohi keskushallinnon.

Carr painotti kuitenkin, että jonkinlainen mekanismi tarvitaan ohjaamaan yhteisten rahojen käyttöä ja jäsenmaiden toimintaa.

”Näemme, että uhka äänioikeuden viemisestä Eurooppa-neuvostossa on mahdollisuus, vaikka sitä ei ole koskaan käytetty.”

Myös kolmas panelisti, Euroopan ympäristötoimisto EEB:n puheenjohtaja Jouni Nissinen epäili ehdollisuuden järkevyyttä. Hän huomautti, että EU on jo valmiiksi helppo maali populisteille.

”Jos Itä-Euroopan mailta viedään tukia, se on helppo kääntää jälleen joksikin pahaksi, joka tulee EU:sta”, Nissinen toteaa.

Hallituksen eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd) korosti seminaarissa pitämässään puheessa tarvetta ja Suomen pyrkimystä vahvistaa oikeusvaltioperiaatteen toteutumista EU:ssa. Unionissa ei voi olla vapaamatkustajia, kun on kyse EU:n keskeisistä arvoista, Tuppurainen linjasi.

LUE MYÖS: