Pääministeri Sanna Marinin (sd) mukaan hallitus on päivittänyt Suomen koronavirusstrategiaa kuultuaan asiantuntijoiden arviot tilanteesta. Nyt tavoitteena on yhä estää viruksen leviämistä, turvata terveydenhuollon kantokyky ja suojella erityisesti riskiryhmiin kuuluvia ihmisiä.

”Epidemian etenemisen hillitsemisessä on Suomessa onnistuttu toistaiseksi hyvin. Hallitus arvioi sen vuoksi, että Suomessa on mahdollista siirtyä asteittain ja hallitusti laajoista yhteiskunnallisista rajoitustoimista tartuntatautilain mukaiseen tehostettuun epidemian hallintaan. Kaikista rajoitustoimista ei voida kuitenkaan luopua kerralla, sillä tilanne on yhä vakava”, Marin sanoi eduskunnassa.

Strategiapäivitys on tehty viime viikon keskiviikkona 22. huhtikuuta. Suomen hybridistrategia nojaa Marinin mukaan rajoitustoimien hallitun purkamisen ohella ”testaa, jäljitä, eristä ja hoida -ajatteluun”. Siinä laaja testaus, tehokas tunnistettujen tautitapausten ja -ketjujen jäljittäminen, sairastuneiden eristäminen sekä altistuneiden karanteeni estävät taudin etenemistä.

Osana hybridistrategiaa hallitus jatkaa epidemian hallinnassa käytettävän mobiilisovelluksen käyttöönoton valmistelua. Sovelluksen reunaehtona on vapaaehtoisuuteen perustuva ja yksilön tietosuojaa kunnioittava malli.

Marinin mukaan nyt pyritään siirtymään jälleen kohti tavanomaista elämää.

”Tämä ei varmasti ole kokonaan mahdollista. Me joudumme oppimaan elämään tämän viruksen kanssa, mutta sitä kohti on kuitenkin hyvä kulkea.”

Marinin mukaan rajoitusten purkamisen yhteydessä tarvitaan selkeämpiä ja yksilöidympiä toimintaohjeita esimerkiksi uimarannoille, leirienpitämiseen, museoille ja kirjastoille. Hän luonnehti suomalaisia ”sääntöuskovaiseksi” kansaksi, joten on selvää, että tarkkoja ohjeita tarvitaan.

Marinin mukaan myös ravintoloiden osalta pyritään palaamaan normaalimpaan tilanteeseen, jos mahdollista, mutta hallitus kuuntelee asiassa herkällä korvalla asiantuntijoiden arvioita.

Marin muistutti, että valtioneuvoston kanslian asettama valtiosihteeri Martti Hetemäen johtama valmisteluryhmä tekee vappuun mennessä suunnitelman rajoitustoimenpiteistä irtaantumiseksi oikea-aikaisesti ja siirtymiseksi kohti taudin etenemisen hillinnän seuraavaa vaihetta.

”Hallituksen neuvottelu asiasta järjestetään tämän viikon sunnuntaina 3. toukokuuta. Hallituksen neuvottelu varhaiskasvatuksen ja koulutuksen osalta käydään kuitenkin jo tänään, jotta koulutuksen järjestäjät ehtivät tarvittaessa varautua lähiopetuksen järjestämiseen. Hallitus seuraa tarkasti tehtyjen päätösten vaikutuksia taudin etenemiseen. Olemme myös valmiita muuttamaan päätöksiämme ja korjaamaan linjauksiamme aina uuden tiedon valossa”, Marin sanoi.

Nämä hallituksen virheet Marin nosti esiin

Pääministeri Marin myönsi täysistunnossa, että hallitus on myös tehnyt virheitä kriisin keskellä. Hän on myöntänyt virheitä jo aiemmin.

Toistamiseen hän nosti esiin esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentokentän liian pitkään jatkuneen epäselvän tilanteen, joka olisi pitänyt kyetä ratkaisemaan nopeammin. Lisäksi julkisuudessa on kohistu yritystukien kohdentumisesta ja suojavarusteiden riittämättömyydestä.

”Kun virheitä tehdään, ne on selvitettävä ja niistä on otettava opiksi. Helsinki-Vantaan tilanne korjattiin. Yritystukien kohdentumista selvitetään ja ratkaisuja etsitään työ- ja elinkeinoministeriössä. Suojavarusteiden ja terveydenhuollon välineistön saamisessa on yhä haasteita, ei vain Suomella vaan myös monilla muilla mailla, mutta tähänkin kokonaisuuteen etsitään ratkaisuja.”

”On aivan varmaa, että virheitä tullaan myös tulevaisuudessa tekemään. Tämä johtuu siitä, ettei kaikkea tiedetä ja pystytä tai osata ennakoida. Ihmiset myös epäonnistuvat ja tekevät virheitä inhimillisistä syistä.”

Marin korosti, että koronakriisin kokemukset on tärkeä kerätä talteen ja akuutin tilanteen väistyttyä valtionhallinnon toimivuutta, eri viranomaisten yhteistyötä sekä kansallista varautumista poikkeustilanteisiin on syytä arvioida tarkasti.

”Voin jo tähänastisen kokemuksen perusteella todeta, että meiltä on puuttunut kriisiajan välineitä, joita olemme joutuneet matkan varrella luomaan aivan liian kiireisellä valmisteluaikataululla. Valmiuslainsäädäntömme on arvioitava huolellisesti ja se on uudistettava yhteistyössä kaikkien eduskuntapuolueiden kanssa. Lainsäädäntöä on kokonaisuudessaan syytä tarkistaa varautumisen näkökulmasta, jotta olisimme tulevaisuudessa entistä paremmin valmistautuneita mahdollisiin kriiseihin.”

Marin totesi, että maailmanlaajuinen covid-19-koronaviruspandemia on ajanut yhteiskunnat poikkeuksellisen vakavaan kriisiin niin terveydellisesti kuin taloudellisesti. Hän kiitti oppositiota yhteistyötä ja totesi, että hallitus on pyrkinyt pitämään eduskuntaryhmät informoituna ja haluaa jatkaa säännöllisiä keskusteluja eduskuntaryhmien kanssa.

”Vielä alkuvuodesta emme osanneet aavistaa, että kriisistä tulisi näin syvä ja vakava. Vaikka Suomen varautuminen erilaisiin tilanteisiin on moniin muihin maihin verrattuna hyvä, on epidemia ja sen yhteiskunnalliset ja taloudelliset vaikutukset yllättäneet myös meidät.”

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo totesi eduskunnassa, että isossa kuvassa koronaepidemian hoitamisessa on onnistuttu, mutta kriisin operatiivisessa hoitamisessa on tehty virheitä.