Pääministeri Sanna Marin (sd) toisti Suomen ehdollisen kannan Euroopan komission kaavailemaan elpymisrahastoon Radio Suomen pääministerin haastattelutunnilla sunnuntaina.

”Suomi suhtautuu rakentavasti, olemme kriittisiä ja meillä on reunaehtoja, mutta olemme valmiit keskustelemaan. On ilman muuta meidän etumme, että Eurooppa tästä koronakriisistä selviää pienin vaurioin”, hän linjasi.

Italian pääministeri Giuseppe Conte lähetti viikonloppuna tiukan viestin elpymispakettiin kielteisesti suhtautuville niin sanotuille niukoille maille, joihin myös Suomi nyt elpymisrahastoasiassa lukeutuu.

”Meidän kaikkien eurooppalaisten valtioiden johtajien on nyt ymmärrettävä, että kyseessä on kaikkien yhteisten etujen puolustaminen. On aivan selvää, että jos annamme tämän pandemian hajottaa arvoketjumme, koko eurooppalainen tulevaisuus on vaarassa. Pandemian mukanaan tuomat haasteet ovat meidän kaikkien yhteisiä haasteita”, Conte sanoi koolle kutsumassaan globaalien talousvaikuttajien kokoontumisessa.

Myös Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n pääjohtaja Kristalina Georgievato korosti samassa kokouksessa, että elpymisrahastosta on jaettava rahaa EU-maille niiden tarpeiden mukaan.

Sanna Marin nostaa esiin eri maiden erilaiset toimet koronaviruksen suhteen.

”Ei pidä ajatella niin, että rahaa jaettaisiin vain sen mukaan, missä maassa on ollut koronaepidemian osalta heikoin tilanne, vaan pitää katsoa kokonaisuutta. Pyrkimyksenä on, että koko Eurooppa elpyisi ja tämä on ilman muuta myös Suomen etu, mutta tarkoituksena ei ole yksittäisten jäsenmaiden pelastaminen.”

Hän perusteli samalla, miksi Suomi ei virallisesti kuuluu Ruotsin, Tanskan, Hollannin ja Itävallan muodostamaan ”niukkaan nelikkoon”.

”Suomi ei tietenkään pyri toimimaan niin, että lukittautuisimme johonkin tiettyyn joukkoon, vaan löydämme monista jäsenmaista kumppanuuksia. Niukan nelikon osalta tärkeä kysymys ovat myös jäsenmaksukorjaukset, joita Suomi ei ole saanut. Me emme tästä olisi ainakaan historian saatossa hyötyneet, vaan olemme vastustaneet niitä, koska ne vaikuttavat meidän nettojäsenmaksuasemaan.”

Hollanti, Itävalta, Ruotsi ja Tanska ovat muodostaneet jo aikaisemmin niin sanotun prosenttiryhmän, joka on EU:n budjettineuvotteluissa vaatinut, että budjetin kokonaistaso on enintään 1,00 prosenttia EU-maiden yhteenlasketusta bruttokansantulosta. Suomi ei ole ollut ryhmässä mukana missään vaiheessa.

Sanna Marin ei myöskään allekirjoita väitteitä, joiden mukaan Suomi olisi ollut elpymisrahaston suhteen liian myöhään liikkeellä.

”Itsekin olen asiasta komission puheenjohtajan kanssa keskustellut. Suomella on omat reunaehtonsa tälle kokonaisuudelle.”

EU-maiden johtajat keskustelevat elpymisrahastosta ensi perjantaina eli juhannusaattona. Marin ei usko, että sillon saadaan päätöksiä aikaan.

”Me suhtaudumme kriittisesti tähän pakettiin ja lähdemme hakemaan muutoksia. Iso merkitys oli sillä, kun Saksa ja Ranska löysivät toisensa. Komission puheenjohtaja on varmasti arvioinut, että näillä askelmerkeillä voidaan esitys antaa. En usko, että vielä juhannuksena voidaan päätöksiä tehdä. ”

Suomi vaatii esitykseen keskeisiä muutoksia:

– Ennakkokannassaan Suomi on katsonut, että lähtökohtana on elpymisvälineen tuen lainamuotoisuus, mutta on ollut valmis tarkastelemaan myös muita mahdollisia toteutustapoja. Neuvottelujen kuluessa tulee etsiä ratkaisuja, joissa avustusmuotoisen tuen suhteellinen osuus elpymisvälineestä pienenee.

– Elpymisvälineen koon tulee olla pienempi ja suhteessa jäsenmaille myöhemmin syntyvään maksutaakkaan ja maksutaakan ajalliseen kestoon.

– Elpymisvälineen takaisinmaksuajan tulee olla esitettyä 30 vuotta lyhyempi ja rahoitusjärjestelyn tulee noudattaa perussopimuksen tasapainoisen budjetin periaatetta. Jäsenvaltioille tuleva pitkäaikainen budjettisuvereniteetin rajoite tulee pyrkiä rajaamaan mahdollisimman vähäiseksi.

– Elpymisvälineen voimassaoloaika tulee rajata lyhyemmäksi kuin komission esittämä neljä vuotta.

Lisää aiheesta: