Pääministeri Sanna Marin (sd) on kertonut Suomen koronatoimien jatkosta eduskunnassa. Keskiössä olivat toimet, joista hallitus päätti ja kertoi alkuviikosta.

Täysistunnossa käsitellään valmiuslaissa säädettyjen toimivaltuuksien käytön jatkamista. Marin totesi lähetekeskustelussa, että hallitus on tänään hyväksynyt periaatepäätöksen, joka käsittää suunnitelman koronavirusepidemian hillitsemiseksi asetettujen rajoitustoimenpiteiden jatkamiseksi sekä purkamiseksi hallitusti ja asteittain.

”Covid-19-koronaviruspandemian johdosta Suomessa on noin kahden kuukauden ajan vallinnut valmiuslaissa tarkoitetut poikkeusolot. Vaikka viruksen leviäminen on saatu hallintaan, tauti ja sen aiheuttama konkreettinen uhka ovat edelleen olemassa. Hallitus on arvioinut, että säännönmukaiset toimivaltuudet eivät ole riittäviä väestön suojaamiseksi ja terveydenhuollon kantokyvyn turvaamiseksi. Tästä syystä hallitus on päättänyt valmiuslain käyttöönottoasetuksilla jatkaa osan valmiuslain pykälien toimivaltuuksien käyttöä”, Marin sanoi eduskunnassa.

Valtioneuvosto on antanut kaksi käyttöönottoasetusta, joista ensimmäinen on asetus valmiuslain pykälässä 87 säädetyn terveydenhuollon ohjaamista koskevan toimivaltuuden käytön jatkamisesta. Toisessa käyttöönottoasetuksessa säädetään valmiuslain pykälissä 86, 88, 93 ja 94 säädettyjen toimivaltuuksien käytön jatkamisesta.

Asetuksessa säädetään valmiuslain nojalla sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden ohjaamisesta, kunnan oikeudesta luopua terveydenhuoltolaissa säädettyjen kiireettömän hoidon määräaikojen noudattamisesta ja sosiaalihuollon palvelutarpeen arvioinneista, poikkeamisesta työaikalain lepoaikoja ja ylityötä koskevista säännöksistä sekä vuosilomalain vuosiloman antamista koskevista säännöksistä terveydenhuollossa ja sosiaalitoimessa, pelastustoimessa, hätäkeskustoiminnassa ja poliisitoimessa, sekä terveydenhuollon, sosiaalitoimen, pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan työntekijän, virkamiehen ja kunnallisen viranhaltijan irtisanomisajan pidentämisestä.

Molemmat asetukset tulevat voimaan 14. toukokuuta 2020. Asetukset ovat voimassa 30. kesäkuuta 2020 saakka. Mikäli asetusten soveltamisedellytykset eivät enää täyty, asetukset kumotaan ennen kesäkuun loppua.

Tavoitteena yhä pyrkiä estämään viruksen leviämistä

Nykyiset rajoitustoimet ovat Marinin mukaan luonteeltaan pääasiassa hyvin yleisiä ja laajoja fyysisten kontaktien vähentämiseen tähtääviä rajoituksia. Rajoitustoimilla ja annetuilla suosituksilla on onnistuttu hillitsemään epidemian etenemistä ja suojelemaan riskiryhmiin kuuluvia ihmisiä.

”Rajoitustoimilla on hyötyjen ohella myös haitallisia sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia ja osa toimenpiteistä rajoittaa perusoikeuksien toteutumista. Koronavirusepidemian ja siihen liittyvien rajoitustoimien taloudelliset, sosiaaliset ja terveydelliset vaikutukset ovat mittavia ja monelta osin mahdollisesti pitkäkestoisia. Epidemian ja rajoitustoimien haitallisten vaikutusten vähentämiseksi on jo päätetty useista tukitoimista, joilla autetaan ihmisiä, yhteisöjä ja yrityksiä koronakriisin keskellä.”

Koska epidemian etenemisen hillitsemisessä on Suomessa onnistuttu toistaiseksi hyvin, on Marinin mukaan mahdollista siirtyä laajamittaisista rajoitustoimista kohti hybridistrategian mukaista testaa, jäljitä, eristä ja hoida -periaatteen toteuttamista.

”Hallituksen tavoitteena on edelleen pyrkiä estämään viruksen leviämistä yhteiskunnassa, turvata terveydenhuollon kantokyky ja suojella erityisesti riskiryhmiin kuuluvia ihmisiä. Kun rajoitustoimia vähitellen poistetaan, epidemian kehittymistä ja terveydenhuollon kuormittumista seurataan ja arvioidaan tarkasti. Hallitus on sitoutunut arvioimaan linjauksiaan seurantatiedon valossa ja muuttamaan niitä tarvittaessa.”

Marin kävi läpi, millaisista lievennyksistä hallitus on päättänyt. Hänen mukaansa nykyisiä majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annetussa laissa toteutettuja rajoituksia ja niiden voimassaoloa arvioidaan eduskunnan edellyttämällä tavalla kahden viikon välein.

Osa rajoitustoimista voimassa toistaiseksi

Osa rajoitustoimista on voimassa toistaiseksi. Esimerkkinä Marin mainitsi etätyösuosituksen jatkamisen ja rajoitukset koskien vierailuja sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä.

”Suosituksen mukainen etätyöskentely on toiminut pääsääntöisesti hyvin ja suositusta jatketaan toistaiseksi. Suositusta on perusteltua jatkaa, jotta altistusta lähikontakteille ja tartuntariskille voidaan vähentää.”

Marinin mukaan tapauskohtaisesti arvioiden on edelleen mahdollista sallia vierailut kriittisesti sairaiden ja lasten oireettomille läheisille, saattohoidossa olevien läheisille sekä päästää puoliso tai tukihenkilö synnytysosastolle. Turvallisten sosiaalisten kontaktien mahdollistamiseksi edistetään uusia käytäntöjä esimerkiksi hoivayksiköissä.

”Toimintaohjeena on edelleen voimassa suositus, että yli 70-vuotiaat pysyvät erillään fyysisistä kontakteista muiden ihmisten kanssa mahdollisuuksien mukaan. Valtioneuvosto kuitenkin korostaa riskiryhmään kuuluvien omaa harkintaa toimintaohjetta noudatettaessa.”

Rajoitustoimenpiteiden jatkamista ja purkamista koskevat linjaukset perustuvat Marinin mukaan kokonaisarviointiin, jossa huomioidaan epidemian hallinnan epidemiologiset, oikeudelliset ja muut yhteiskunnalliset kuten sosiaaliset ja taloudelliset näkökulmat.

”Myös perustuslakivaliokunta on painottanut, että rajoitustoimien yhteiskunnalle aiheuttamia kokonaishaittoja tulee arvioida suhteessa niillä saavutettuun hyötyyn. Kun siirrymme koronan hallinnassa uuteen vaiheeseen eli puramme rajoituksia asteittain, korostuu jokaisen kansalaisen, yrityksen ja yhteisön oma vastuullinen toiminta ja harkinta. Tilanne on yhä vakava. Siksi jokaisen meistä on huomioitava toiminnassamme oma ja kanssaihmisten terveys. Kaikkien rajoitusten ja suositusten keskellä eniten on merkitystä sillä, miten itse toimimme. Suomalaiset ovat toimineet tähän asti erittäin vastuullisesti ja luotan siihen, että toimimme näin myös jatkossa”, Marin totesi aloituspuheenvuoronsa päätteeksi eduskunnassa.

LUE MYÖS: