Liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marin (sd) päätti keskiviikkona keskeyttää viime hallituskaudella Anne Bernerin (kesk) käynnistämän Etelä-Suomen taajamajunaliikenteen kilpailutuksen. Junakilpailun oli tarkoitus alkaa vuonna 2022.

”Valmistelun aikana on käynyt ilmeiseksi, ettei kilpailutuksessa voida edetä suunnitellusti”, liikenne- ja viestintäministeriön tiedotteessa todetaan.

Arviointi ja päätös siitä, että hankkeessa ei voida enää edetä, tehtiin ministeriössä.

Vasta vuosi sitten liikenne- ja viestintäministeriö sekä VR solmimat yhdessä ”tarkennetun etenemissuunnitelman” henkilöjunaliikenteen avaamiseksi kilpailulle.

Suunnitelma koostui VR:n lähijunaliikennekaluston yhtiöittämisestä omaksi kalustoyhtiöksi, varikkojen ja junahallien yhtiöittämistä omaksi kiinteistöyhtiöksi sekä junaliikenteen avaamisesta asteittain kilpailulle.

Lue myös: Professori tukee Bernerin VR-uudistusta: ”Raidepalvelut kannattaa rakentaa kilpailevien yhtiöiden varaan”

Etelä-Suomen henkilöliikenteen kilpailutus oli koko Bernerin hankkeen avaus. Tarkoitus oli, että eri operaattorit olisivat voineet kilpailla liikennöinnistä ilman, että yhtiöiden olisi tarvinnut investoida omaan junakalustoon tai varikkoihin. Ne olisivat tulleet VR:n erityisyhtiöiltä.

Marinin tekemä keskeyttämispäätös romuttaa käytännössä Bernerin suunnitelman.

VR:llä ei ole omia haluja kalusto- tai kiinteistöyhtiöön

VR:n viestintäjohtaja Tatu Tuominen kertoo Kauppalehdelle, ettei kalusto- tai kiinteistöyhtiöitä ole vielä perustettu, eikä ministeri Marinin päätöksen perusteella niitä välttämättä perusteta lainkaan.

”Kaiken käytettävissä olevan tiedon mukaan tuo on oikea tulkinta.”

Kun ministeriö vetäytyi viime vuonna tehdystä etenemissuunnitelmasta, ei VR:llä ole omia haluja perustaa kalusto- tai kiinteistöyhtiöitä.

”Tässä tiedotteessa aika selkeästi sanotaan, että Etelä-Suomen taajamajunaliikenteen kilpailutuksen valmistelu keskeytetään. Silloin se tarkoittaa, että siihen liittyviä valmistelutoimenpiteitä ei tehdä”, Tuominen toteaa.

Tiedotteessaan liikenne- ja viestintäministeriö perustelee ratkaisua sillä, että ”Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) on parhaillaan selvittämässä Järvenpään mahdollista liittymistä HSL:n toimivalta-alueeseen”.

”Järvenpään liittyessä HSL-alueeseen taajamajunaliikenteen kilpailutettava kokonaisuus ja esimerkiksi yhteysväliltä saatavat lipputulot muuttuisivat merkittävästi”, ministeriö toteaa tiedotteessa.

LUE MYÖS: Näin Sipilä perusteli Anne Bernerin jatkoa – Nyt Sipilän ero jäädyttää jättihankkeen

Ministeriön Järvenpää-argumentti ihmetyttää

Liikenne- ja viestintäministeriön osastopäällikkö Olli-Pekka Rantala sanoo, että arviointi Järvenpään vaikutuksesta kilpailutukseen tehtiin ministeriössä. Arvio kuitenkin perustui hänen mukaansa VR:ltä vain kilpailutusta varten saatuihin tietoihin Järvenpään aseman matkustajamäärien osuudesta kilpailutettavaksi kaavailluilla Etelä-Suomen rataosuuksilla.

”Mutta viime kädessä se oli ministeriön arvio”, Rantala toteaa.

HSL:ssä ministeriön kommentti on kummastuttanut.

”Ensireaktio tälle, että ministeriö käytti tätä Järvenpää-asiaa argumenttina, oli ihmetys. Se asia on tulossa ratkaisuun nyt tulevana syksynä. Sen jälkeen, kun Järvenpää on ratkaissut, liittyykö se HSL:ään tai ei, ministeriö olisi voinut jatkaa valmistelua joko niin, että Järvenpää on mukana HSL:ssä tai ei. Se oli meille yllätys, että Järvenpään ratkaisu sai niin suuren roolin tässä tiedotteessa”, sanoo HSL:n joukkoliikennosaston johtaja Tero Anttila.

HSL:llä on parhaillaan käynnissä oma kilpailutus sen liikennöimillä junareiteillä.

Anttila korostaa, että HSL:n kilpailutus on täysin eri hanke kuin ministeriön nyt keskeyttämä Etelä-Suomen taajamajunaliikenteen kilpailutus. HSL:n kilpailutus ei myöskään ole täysin riippuvainen VR:n kalustosta, sillä Helsinki, Espoo, Kauniainen ja Vantaa omistavat kalustoyhtiönsä kautta kaikki 81 uutta matalalattiaista Flirt-junaa.

”Mutta totta kai niissä on yhtymäkohtia”, HSL:n Anttila myöntää.

Pelkäätkö, että tämä voi vaikuttaa yritysten halukkuuteen osallistua tarjouskilpailuun?

Yhtymäkohdat liittyvät nykyisiin junareitteihin sekä kilpailutusten aikataulutukseen.

Lisäksi osa pääkaupunkiseudun lähiliikenteen junista liikennöi osin HSL:n alueella ja osin sen ulkopuolella. Pääradalla kulkevat R-, T- ja D-junat jatkavat kaikki liikennöintiään Jokelassa sijaitsevan viimeisen HSL-aseman yli. HSL:n paikallisliput eivät myöskään käy enää Järvenpään jälkeen Lahteen kulkevissa Z-junissa. Näitä reittejä operoidaan tällä hetkellä VR:n omalla junakalustolla.

Kolmas yhtymäkohta on ajallinen: HSL:n kilpailuttaman liikenteen on tarkoitus alkaa vuonna 2021 ja ministeriön kilpailuttaman liikenteen muualla Etelä-Suomen taajamissa oli tarkoitus alkaa vuonna 2022.

”Jos ajatellaan, että Suomeen olisi tarkoitus muodostaa junaliikenteen markkina ja houkutella uusia yrityksiä kilpailemaan tällä markkinalla ja sitten markkinaa ei olekaan tai se pienenee, niin se on tietysti huono asia.”

Lue myös: Anne Berner KL:lle: Ulkomaiset operaattorit ovat kiinnostuneita tulemaan Suomen rautateille

Pelkäätkö, että tällä voi olla vaikutusta yritysten halukkuuteen osallistua vakavasti HSL:n tarjouskilpailuun?

”Nyt on seitsemän yhtiötä hyväksytty tarjoamaan ja sitten vasta talvella, kun tarjousaika umpeutuu, nähdään, kuinka moni lähtee tarjoamaan. Hyvin vaikea sanoa, mikä vaikutus tällä on. Mutta ei se ainakaan positiivinen ole.”

”En halua lähteä yritysten puolesta arvioimaan heidän tilannettaan. Kansainvälisten junaoperaattoreiden asemaan vaikuttaa niin moni muukin asia: onko muualla samaan aikaan tarjouskilpailuja, kuinka isoksi ja merkittäväksi meidän kohteemme arvioidaan ja niin edelleen. Tämä on monen asian summa ja tämä ymmärrys on saatu yritysten kanssa käydyssä markkinavuoropuhelussa.”

Hallituksen kirjaus kuulostaa avoimemmalta kuin mitä se on

Kauppalehdelle arvioidaan eri lähteistä, että uusi Rinteen hallitus näyttääkin nyt lyövän jarrut pohjaan junaliikenteen kilpailuttamisen suhteen. Rinteen hallitusohjelmaan on kirjattu, että raideliikenteen kilpailun avaamisessa ”seurataan HSL:n lähiliikenteen kilpailutuksen tuloksia ja jatkokilpailutuksissa edetään Open Access -mallin mukaan”.

Kilpailun avaaminen ja ”Open Access” kuulostavat selvästi avoimemmalta kuin mitä käytäntö todella on. Open Access tarkoittaa junakilpailussa sitä, että jokainen yhtiö vastaisi itse omasta kalustostaan ja varikoistaan. Vastaavasti VR:ää ei velvoitettaisi luovuttamaan omaa kalustoaan kilpaileville operaattoreille.

”Tätä se tarkoittaa. Kukin operaattori kilpailee omalla kalustollaan”, myöntää VR:n viestintäjohtaja Tuominen.

Oman lisäkynnyksensä kaluston tuomiseen Suomeen luo vielä oma raideleveys.

Hallituksen uusi linja nähdään kuitenkin vain jarruna siksi, että EU:n ”neljäs rautatiepaketti” velvoittaa, että liikenteen kilpailuttamisesta tulee palvelujen hankinnan pääsääntöinen hankintatapa viimeistään 25. joulukuuta 2023 alkaen. Kilpailun takaamiseksi on artiklan mukaan varmistettava ”todellinen ja syrjimätön pääsy sopivan liikkuvan kaluston käyttöön”.

Rinteen hallituksen toimikausi päättyy keväällä 2023 ennen joulukuun määräpäivää.

Lue lisää:

Bernerin junamullistus: Nämä 3 asiaa sinunkin on syytä tietää

Soininvaara lyttää Bernerin juna-avauksen: ”Hölmö ratkaisu – Poliittisesti helppo, tehoton ja haaskaava”

Kansanedustaja: Junaliikenteen avaaminen epäonnistui jo kerran – VR:n ainoalla kilpailijalla 6 työntekijää