EU-maiden tiistaina saavuttama sopu 750 miljardin euron elvytyspaketista sai Suomessa jakautuneen vastaanoton. Sopua ehtivät kritisoida sekä oppositio että asiantuntijat.

Pääministeri Sanna Marin (sd) puolusti Suomen strategiaa ja saavutettuja tavoitteita keskiviikkona pääministerin virka-asunnolla Kesärannassa. Hänen mukaansa neuvottelujen lopputulos oli Suomen kannalta myös laskennallisesti hyvä.

”Neuvottelut olivat pitkät ja vaikeat. On ehdottoman hyvä, että sopu on savutettu. Suomi tuki sitä, sillä meidän taloutemme on erittäin vahvasti kytköksissä koko Euroopan talouteen”, Marin sanoi tiedotustilaisuudessa.

Marinin mukaan sopuun oli kuitenkin tärkeää ajaa myös muutoksia. Näissä Suomi onnistui pääministerin mukaan hyvin. Avustusten osuus paketista laski ja oikeusvaltioperiaate kirjattiin ehtoihin.

”Saimme laskettua avustusten osuutta 110 miljardilla. Suomen vaatimuksesta ja aloitteesta tuli selkeä kirjaus vastuiden tarkkarajaisuudesta. Tämä tarkoittaa, ettemme ole täysin yhteisvastuussa lainoista. Tätä ei voi alleviivata liiaksi.”

Tästä näkökulmasta ei Marinin mukaan voida sanoa, että integraatio olisi syventynyt paketin myötä.

”Olemme saaneet neuvoteltua sinne tämän tarkkarajaisuuden eli enimmäisvastuut. Tässä mielessä ei voida puhua yhteisvastuullisesta velasta, vaan kullakin maalla on tarkkaan rajatut omat vastuunsa ja ne voivat enimmillään olla kaksinkertaiset suhteessa näihin maksuosuuksiin.”

Samaa Marin korosti illalla Ylen A-studiossa, kun kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen toi esiin huolensa Ranskan presidentin Emmanuel Macronin puheista. Macron oli kutsunut neuvottelutulosta historialliseksi askeleeksi kohti EU-maiden välisiä tulonsiirtoja. Mykkänen oli huolissaan siitä, että EU on kehittymässä tulonsiirtounionin suuntaan.

”En usko, että Ranskan presidenttikään aivan ymmärtää, kuinka merkittävä tämä Suomen vaatimus tarkkarajaisuudesta ja näiden enimmäisvastuiden rajaamisesta on. Se tosiasiallisesti rajaa meidän vastuumme enimmäismäärän, emmekä ole yhteisvastuullisia kaikesta”, Marin sanoi A-studiossa, mutta totesi, että jäsenmaiden velkakestävyyteen pitää vielä palata.

Myös eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd) korosti aiemmin, että Suomen aloitteellisuuden myötä sopimukseen kirjattiin yksittäisten valtioiden tarkat vastuut ja niiden rajat, mikä oli yksi perustuslakivaliokunnan toiveista. Suomessa on käyty keskustelua siitä, sivuuttiko hallitus perustuslakivaliokunnan kannan EU-neuvotteluissa. Tuppuraisen mukaan myös suoran avustusrahan osuuden väheneminen paketissa oli onnistuminen, joka vastaa perustuslakivaliokunnan huomioihin.

Marini totesi tiedotustilaisuudessaan, että paketti vastaa nyt paremmin nimenomaan koronakriisiin, kun tuen kriteereinä ovat myös tämän ja ensi vuoden talouskehitys. Suomelle tämä on Marinin mukaan etu, sillä täällä talousisku voi vientivetoisuuden takia näkyä viiveellä.

Osa nuukaa nelikkoa?

Suomen katsottiin suosineen neuvotteluissa niin sanottua nuukaa nelikkoa eli Itävaltaa, Tanskaa, Hollantia ja Ruotsia sopuisampaa linjaa. Avustusten osuus paketista supistui maratonneuvotteluissa 390 miljardiin euroon, ja nuukailijat saivat lisäksi reippaita jäsenmaksupalautuksia. Suomi ei palautuksia vaatinut.

Marinin mukaan Suomen rahoituskehyksen kautta saama kansallinen kuori, eli 500 miljoonan euron maaseudun kehittämisrahoitus, oli jäsenmaksupalautuksia parempi linja. Hän uskoo, ettei Suomi olisi saanut maksupalautuksia yhtä paljon kuin Suomi sai rahaa kuoren kautta.

”Se oli pragmaattisesti ja matemaattisesti järkevämpi keino. Emme ennekään ole hakeneet jäsenmaksupalautuksia. Se on sellainen epäterve elementti, joka maksatetaan muilla, ja Suomi on sitä ennenkin vastustanut. Siitä pitää päästä eroon,” Marin sanoi.

Marin avasi tiedotustilaisuudessa tarkemmin Suomen saamaa 500 miljoonan euron kansallista kuorta.

”400 miljoonaa euroa maaseudun kehittämiseen, ja vielä 100 miljoonaa euroa ensimmäistä kertaa ikinä pohjoisen ja itäisen Suomen harvaan asutuille alueille", Marin sanoi tiedotustilaisuudessaan.

Marin kertoi saaneensa tuplattua Suomen kuoren rahat viimeisenä yönä.

”Viimeisen yön aikana onnistuin kasvattamaan tätä kokonaisuutta 250 miljoonalla eurolla. Taisi olla puoli kahden aikaan yöllä, kun varmistui se, että tämän saamme”, Marin sanoi ja korosti, että asian eteen oli tehtävä paljon töitä.

Suomen arvioidaan saavan elvytyspaketista 3,2 miljardia euroa vuosina 2021–2023, mutta se jää silti nettomaksajaksi.

Jälkipuinti herätti vilkkaan keskustelun EU:n tulevaisuudesta.

Esimerkiksi Politico-verkkolehti arvioi, että kertaluonteiseksi ja poikkeukselliseksi esitelty elvytyspaketti voikin olla askel kohti pysyvämpää fiskaaliunionia.

”Kun periaate yhden kerran murretaan, samanlaiseen toimintaan on paljon pienempi kynnys jatkossa", sanoi työelämäprofessori Vesa Vihriälä keskiviikkona.

Nyt hyväksytyn elvytyksen on myös pelätty kannustavan holtittomaan taloudenpitoon, sillä tuen saamisen ehdot eivät vaikuta tiukoilta eivätkä suoraan liity koronaepidemian vaikutuksiin.

”En näe että elpymisväline itsessään lisää integraatiota,” sanoi Marin.

”Tämä on poikkeuksellinen, kertaluontoinen paketti, ei pysyvä toimintatapa.”

Sitä vastoin omien varojen osuus vie EU:ta eteenpäin, ja sitä on tarpeen Marinin mukaan tarkastella kriittisesti integraation näkökulmasta. Hän muistutti, että eduskunta käsittelee kokonaisuuden myös tältä osin. Omien varojen osuutta lähdetään Marinin mukaan vasta työstämään, eikä niistä ole vielä tarkkaa esitystä.

”Tätä voi sanoa onnistumiseksi”

Talouslehti Financial Times kertoi keskiviikkona, ettei Marin ollut neuvotteluissa niin kiltti kuin kriitikot kotimaassa ovat esittäneet. Lehti kertoi Marinin haastaneen Espanjan pääministeri Pedro Sánchezia jäsenvaltioiden illallisella sunnuntaina niin tiukasti, että neuvottelusovun pelättiin kaatuvan. Lehden lähteiden mukaan Marin sanoi Sánchezille, että oli muiden kuin "nuukan liittouman" aika tulla vastaan.

”En ehkä ole niin pehmeä neuvottelija, kuin joistakin kommenteista on saanut lukea,” Marin kommentoi uutista.

"Totesin aika suoraan sen, että mikäli toiselta puolelta ei olla valmiita tulemaan vastaan, emme saavuta sopua.”

Marin sanoi, että tosiasiallisesti Suomi oli neuvotteluissa osana nuukaa blokkia ajamassa samoja muutoksia.

”Meillä oli selkeä yhteinen näkemys. Tämän ansiosta Suomen maksut pienenivät yli kaksi miljardia euroa. Saantopuolella pysyttiin samalla tasolla. Maksumme pienenivät suhteessa komission esitykseen. Tätä voi sanoa onnistumiseksi.”

Kaikessa intressit nuukien maiden kanssa eivät kuitenkaan kohdanneet. Näin kävi jäsenmaksupalautusten kanssa.

”Korostan sitä, että kun on kyse 27 maan neuvottelusta, yksittäinen maa ei voi sanella lopputulosta. Kyseessä on kompromissin hakeminen ja tämä tulos on kompromissi.”