Suomalaisista 22 prosenttia on sitä mieltä, että Suomen pitäisi liittyä Naton jäseneksi. Puolustusliiton jäsenyyttä vastustaa 47 prosenttia kansalaisista, selviää Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn Arvo- ja asennetutkimuksesta. Kannat ovat hyvin lähellä Nato-asenteiden pitkän aikavälin keskiarvoa.

”Juuri työnsä aloittaneella Sanna Marinin hallituksella ei olisi äänestäjiensä tukea, mikäli se päättäisi hakea Nato-jäsenyyttä”, EVAn tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto kommentoi.

Nato-jäsenyyden kannatus on tutkimuksen mukaan vaisua kaikissa hallituspuolueiden äänestäjäryhmissä rkp:n kannattajia lukuun ottamatta. Suurien puolueiden äänestäjistä Nato-jäsenyyden kannatus on selvästi suurinta kokoomuksen (51 %) äänestäjissä.

Väestöryhmittäin erottavimmat tekijät Nato-jäsenyyden suosiossa ovat puoluekanta sukupuoli ja ikä. Miehet kannattavat (30 %) Suomen Nato-jäsenyyttä naisia (14 %) enemmän. Kun nuorista naisista 11 prosenttia kannattaa Suomen Nato-jäsenyyttä, keski-ikäisistä miehistä sitä kannattaa 33 prosenttia.

Haavisto huomauttaa, että pitkän aikavälin tarkastelussa nykyasenteet eivät kuitenkaan ole erityisen nihkeitä.

Alimmillaan Nato-jäsenyyden kannatus on ollut EVAn kyselyssä vuonna 2012, jolloin vain 14 prosenttia väestöstä kannatti jäsenyyttä. Korkeimmillaan Nato-jäsenyyden kannatus on EVAn mittaushistoriassa ollut vuonna 1998, jolloin 28 prosenttia suomalaisista kannatti Natoon liittymistä, 39 prosenttia vastusti.

Lue myös:

Kysely Natosta on osa EVAn vuoden 2019 Arvo- ja asennetutkimusta. Tulokset perustuvat 2 036 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 9.10.–22.10.2019. Vastaajat edustavat koko maan 18–70-vuotiasta väestöä.

”Yhdessä olemme vahvempia”

Suomen ja Ruotsin puolustusministerit eli Antti Kaikkonen (kesk) ja Peter Hultqvist kertoivat samaan aikaan lauantaina, että Suomi ja Ruotsi jatkavat rauhanajan ylittävän puolustusyhteistyönsä syventämistä.

”Pohjois-Euroopan ja Itämeren alueen turvallisuustilanne on muuttunut ajan mittaan haastavammaksi, mikä edellyttää entistä tiiviimpää yhteistyötä kahden- ja monenkeskisesti. Yhdessä olemme vahvempia”, he toteavat yhteisessä kirjoituksessaan, joka on julkaistu Lännen Mediassa.

Suomen ja Ruotsin yhteistyön syventämisen suuntaviivat esiteltiin laajalle yleisölle vuoden 2015 alussa. Vuonna 2016 Suomen ja Ruotsin puolustusvoimien tehtäväksi annettiin kehittää valmius suunnitella ja toteuttaa yhteisiä sotilaallisia operaatioita rauhan, kriisien ja sodan aikana.

Viime vuonna Suomen ja Rutosin hallitukset hyväksyivät puolustusyhteistyötä koskevan kahdenvälisen yhteisymmärryspöytäkirjan, jossa todetaan muun muassa, että yhteistyön tavoitteena on vahvistaa maiden puolustuskykyä ja luoda edellytyksiä yhteisille kaikkien puolustushaarojen sotilaallisille toimille ja operaatioille kaikissa tilanteissa.

Lue seuraavaksi: