Helsingin yliopiston eurooppaoikeuden professori Päivi Leino-Sandberg on huolissaan Euroopan unionissa viritellystä yhteisvastuullisesta elvytysrahastosta ja myös Suomen hallituksen suhtautumisesta koronakriisin vuoksi käyttöön otettavaan kriisivälineeseen.

Euroopan komissio on antamassa ehdotuksensa elpymisrahastosta vasta keskiviikkona, joten sen yksityiskohdista ei toistaiseksi ole tietoa. Saksan ja Ranskan ehdottamassa mallissa noin 500 miljardin euron rahasto jakaisi lainojen lisäksi myös avustuksia tulonsiirtoina jäsenmaille, ja EU:n jäsenmaat takaisivat komission tätä varten ottamat lainat.

Suomen hallitus linjaa asiasta vasta saatuaan komission virallisen esityksen, mutta pääministeri Sanna Marin (sd) kertoi Suomen alustavista ehdoista Yleisradion haastattelussa. Hänen mukaansa uuden välineen kautta jaettavalle rahalle täytyy asettaa tiukkoja ehtoja.

”Kun toimintaympäristössä tapahtuu näin merkittäviä muutoksia, on oltava valmiutta keskustella uudenlaisista ratkaisuista. Kuitenkin on tärkeää, että nämä välineet ovat tarkkarajaisia ja läpinäkyviä. Suomessa eduskunta lopulta päättää voidaanko lähteä mukaan ja minkälaisiin välineisiin”, Marin sanoi Ylen mukaan maanantaina.

”On väline ja kokoluokka mikä tahansa, sille pitää asettaa myös tiukkoja ehtoja. Sen pitää edistää yhteisiä tavoitteita ja kunnioittaa niitä sääntöjä, joihin olemme yhdessä sitoutuneet. Minkäänlaisesta avoimesta valtakirjasta ei voi olla kyse.”

Marinin mukaan Suomi on puhunut EU-johdolle lainaperusteisuuden puolesta, mutta rahaston yhteisvastuullisuutta vastustavassa neljän maan kannanotossa Suomi ei ollut mukana. Marin sanoo haastattelussa, että ”Suomen lähtökohtana on ollut, että jokainen maa vastaa omista veloistaan ja omasta taloudestaan”, mutta antaa ymmärtää, että koronakriisin vuoksi tästä voidaan joutua poikkeamaan.

Professori Päivi Leino-Sandberg on esittänyt Saksan ja Ranskan mallin sijasta rahastoa, johon vain halukkaat maat osallistuisivat, sillä hän pitää EU:n mahtimaiden ehdotusta oikeudellisesti ongelmallisena. Leino-Sandberg kommentoi tiistaina Ylen Ykkösaamu-ohjelmassa myös pääministeri Marinin linjausta.

Leino-Sandbergilta kysyttiin eduskunnan perustuslakivaliokunnan esiin nostamasta huolesta, että Suomen kasvavat EU-vastuut voivat – riskien eli takausvastuiden toteutuessa – jopa haastaa valtion mahdollisuudet vastata kaikista perustuslaillisista velvoitteistaan omiin kansalaisiin nähden. Professori katsoo, että tämä riski voi nyt tulla vastaan.

”Olen itse asiassa ollut vähän huolissani siitä, että ministereiden ulostuloissa on puhuttu ainoastaan tästä tarkkarajaisuudesta. Sehän ei ole ainoa kriteeri, joka meillä on”, Leino-Sandberg sanoo Ylen lähetyksessä.

”Tämä on perustuslakivaliokunnan ihan selvä tulkinta, että meidän näkökulmasta arvioidaan myös sitä, mikä se [Suomen vastuiden] kokonaissumma on, mitkä ne riskit ovat ja mikä on vaikutus siihen, että Suomella on perustuslain mukaan velvollisuus tarjota omille kansalaisilleen tietyt taloudelliset ja sosiaaliset oikeudet”, hän jatkaa.

Viimeaikaisessa päätöksenteossa valiokunnan lausuntoja ”ei ole ihan tosissaan otettu”, Leino-Sandberg katsoo.

LUE LISÄÄ AIHEESTA:

Häntä huolestuttaa elvytysrahastossa moni asia, sillä suunniteltu kriisiväline ”jatkaa kehityskulkua, jossa EU:n perussopimuksia venytetään ja vanutetaan ja tulkitaan jopa sopimusten sanamuotojen vastaisesti”.

Koronakriisin iskiessä joidenkin velkaantuneiden EU-jäsenmaiden tilanne on Leino-Sandbergin mukaan se, että ne eivät pysty enää ottamaan itse lisää velkaa. Rahastoesitys on hänen mukaansa kiertoratkaisu tähän ongelmaan.

”Sitten on tavallaan keksitty, että kun yhteisvastuullinen velanotto – eli nämä eurobondit – on kielletty sopimuksissa, niin EU:han voisi sen lainan ottaa. Se ongelma siinäkin kuitenkin on, että EU:n perussopimukset kieltävät EU:n toiminnan rahoittamisen lainalla”, hän sanoo.

Pääministerin kommentti Kultaranta-keskusteluissa huolestutti kansanedustajan

Pääministeri Marin kommentoi elvytysrahastoa avoimeen sävyyn viikonloppuna Kultaranta-keskusteluissa todeten, että päällä olevassa kriisissä tarvitaan kaikilta EU-mailta vastaantuloa. Tämän pisti huolestuneena merkille oppositiopuolue kristillisten kansanedustaja Päivi Räsänen, joka kommentoi Marinin sanoja eduskunnassa maanantaina.

”Tässä kyllä on ihmetyttänyt se, miksi Suomi ei ole ollut niiden maiden joukossa, jotka ovat kannustaneet siihen, että emme ikään kuin solidaarisuuden varjolla etenisi liikaa tähän yhteisvastuullisuuden suuntaan, eli Itävallan, Hollannin, Tanskan ja Ruotsin. Suomeen ei ole tässä yhteydessä otettu yhteyttä, ja se herättää huolen siitä, mihin hallitus on vielä tässä etenemässä”, Räsänen sanoi.

”Ja kun valtiovarainministeri Kulmuni nyt saapuu paikalle, niin toivon, että te kommentoisitte ja vastaisitte, mitä nyt tämän 500 miljardin euron elvytysrahan kohdalla tarkoittaa tämä hallituksen pääministerin ajatus, että jokaisen maan pitäisi tulla omista poteroistaan vähän vastaan. Eikö tässä ole jo todella paljon tultu vastaan?”, oppositioedustaja kyseli.

LUE MYÖS: