Perussuomalaiset ovat arvostelleet voimakkaasti pääministeri Sanna Marinin (sd) lähtö kotiin kesken EU-huippukokouksen mahdollisen korona-altistumisen vuoksi. Suomea edusti kokouksessa Marinin lähdön jälkeen Ruotsin pääministeri Stefan Löfven.

Marin saattoi altistua koronavirukselle, koska hän on ollut samassa tilassa koronatartunnan saaneen kansanedustaja Tom Packalénin (ps) kanssa sekä suuren valiokunnan ja ulkoasianvaliokunnan yhteiskuulemisessa kuin myös muualla eduskunnan tiloissa. Packalénin tartunnasta kerrottiin perjantai-aamuna, eli kesken torstaina alkaneen huippukokouksen.

LUE ANALYYSI: Sanna Marinin EU-toiminnasta lukuisia kanteluita – Kysyimme asiasta oikeuskanslerilta, esiin nousi kaksi tärkeää havaintoa

Marin noudatti asiassa sekä eduskunnan että valtioneuvoston turvallisuusjohtajan Ahti Kurvisen ohjeita ja palasi heti kotimaahan omaehtoiseen karanteeniin. Pääministerille maahantulon yhteydessä perjantaina tehdyn koronatestin tulos on negatiivinen. Marin jatkaa omaehtoista karanteenia ja hänet testataan uudelleen maanantaina.

Kainuun Sanomien mukaan perussuomalaisten entinen kansanedustaja Pentti Kettunen on kannellut Marinin menettelystä oikeuskanslerille. Suomen Uutisten kokonaan julkaisemassa kantelussa oikeuskansleria pyydetään selvittämään, ”millä oikeudella ja minkä Suomen lain tai valtiosäännön nojalla Suomen pääministeri voi valtuuttaa vieraan vallan edustajan käyttämään Suomen esitys-, puhe- ja äänivaltaa tärkeässä Eurooppa-neuvoston huippukokouksessa”.

Pääministerin Eurooppa-asioiden alivaltiosihteeri Jari Luoto huomauttaa, että EU-huippukokouksissa on käytännöt poikkeustilanteita varten. Suomen pääministeri on aikaisemmin edustanut muun muassa Britanniaa.

”Iso-Britannian vielä osallistuessa EU-huippukokouksiin kesäkuussa 2019 luovutti pääministeri Johnson kokouksen loppuvaiheessa äänensä pääministeri Rinteen käyttöön. Poikkeustilanteita varten, jotka ei aina vältettävissä, on siis hyväksytyt käytännötkin”, Luoto kirjoittaa Twitterissä.

Hänen mukaansa tavallisempaa on toisen päämiehen näkemyksen esille tuominen.

”Näin pääministeri Marin Ruotsin Löfvenin puolesta1-2.10, liittokansleri Merkel presidentti Macronin puolesta 2.10 kokouspäivänä, Tsekin pääministeri Babis Puolan estyneen Morawieckin puolesta viime kokouksessa.”

Luoto kertoo, että kansainvälisissä kokouksissa on totuttu yhteispuheenvuoroihin ja estyneiden puolesta puhumiseen.

”Normaali diplomatiaa. Eurooppa-neuvostossa tähän on säännötkin. Yksimielisyyttä haetaan aina, mutta jos äänestettäisiin, saa kukin käyttää yhtä hänelle luovutettua ääntä.”

Perjantaina EU-huippukokouksesta poistui kesken myös Italian pääministeri Giuseppe Conte. Saksan liittokansleri Angela Merkel sijaisti häntä kokouksen loppuun.

Elinkeinoelämän keskusliiton yrityslainsäädännön asiantuntija, aikaisemmin oikeusministeri Antti Häkkäsen (kok) erityisavustajana toiminut oikeustieteen maisteri Lauri Koskentausta katsoo, ettei Marinin menettelyä voida pitää ongelmallisena perustuslain kannalta.

”Käytännössä kesken kokouksen alkava estyminen ei jätä muita mahdollisuuksia kuin pyytää toisen Eurooppa-neuvoston jäsenen toimimista sijaisena”, hän kirjoittaa Puheenvuoron blogissaan.

Koskentausta viittaa myös sopimukseen Euroopan unionista (SEU), jonka mukaan jäsenvaltiota edustaa Eurooppa-neuvostossa valtion- tai hallituksen päämies ja neuvostossa hallitus, jotka puolestaan ovat demokratian mukaisessa vastuussa joko kansallisille parlamenteilleen tai kansalaisilleen. Hän katsoo, että Suomen perustuslain ja sen esitöiden perusteella lähtökohtaisesti Eurooppa-neuvostoon ei voi osallistua muu kuin valtion- tai hallituksenpäämies, mutta erikseen on arvioitava, voisiko sijaisen lähettäminen olla perusteltua jossain PL 66 § 3 momentin tarkoittamassa estymistilanteessa.

”On syytä myös todeta, että käytännössä kesken kokouksen alkava estyminen ei jätä muita mahdollisuuksia kuin pyytää toisen Eurooppa-neuvoston jäsenen toimimista sijaisena”, Koskentausta sanoo.

Hän korostaa, että perustuslain 66 § 2 momentin esitöissä on todettu, että pääministerin sijainen on edustanut Suomea Eurooppa-neuvoston kokouksessa vain muutaman kerran.

”Tällaisia tilanteita ovat ilmeisesti olleet ainakin kokoukset 1996 ja 2000, kun pääministeri Paavo Lipponen on estynyt sairauden vuoksi osallistumaan kokoukseen. Tuolloin kokouksiin on osallistunut silloinen pääministerin sijainen Sauli Niinistö. Sinänsä voidaan myös pohtia, onko tuo tilanne vertailukelpoinen, kun kokouksiin osallistuivat säännönmukaisesti päämiesten lisäksi jäsenmaiden ulkoministerit, jolloin kokoukset olivat osallistujakunnaltaan laajempia. Lisäksi kyse ei ollut EU-perussopimusjärjestelmän virallisen päätöksentekoinstituution toiminnasta.”

Lue seuraavaksi: