Vuonna 1999 ei osattu ennustaa tulevaisuutta, toteaa kansanedustaja Satu Hassi (vihr), ex-ympäristöministeri, ulkomaalaisten tontti- ja maakauppojen vapauttamisesta.
Hassi ottaa asian esille blogissaan, koska ”Turun saaristossa kohua herättäneen rikostutkinnan yhteydessä on alettu kysellä, miksi venäläisille (ja muillekin ulkomaalaisille) myönnettiin oikeus ostaa maata ja kiinteistöjä vuonna 1999”. Hassi toimi tuolloin ympäristöministerinä, joka esitteli lain hallituksessa.
”Laki hyväksyttiin aikoinaan yksimielisesti sekä hallituksessa että eduskunnassa. Lain takana olivat siis kaikki silloiset eduskuntapuolueet, myös esimerkiksi Perussuomalaiset”, Hassi kirjoittaa.
”Entä miksi tällainen laki tehtiin? Lyhyt vastaus on: vuonna 1999 kukaan ei osannut ennustaa tulevaisuutta. Jos silloin olisimme tienneet kaiken sen mitä nyt, olen melko saletti, että hallitus ei olisi esittänyt eduskunnalle tällaista lakia. Ainakaan minä en ministerinä olisi sitä esitellyt.”
Hassi huomauttaa, että Suomi oli liittynyt EU:n jäseneksi vuonna 1995 ja aikaa sopeuttaa lainsäädäntö EU-sopimuksen mukaisiksi oli vuoden 1999 loppuun. Hassin mukaan ”syksyllä 1999 koko hallituksella oli tulenpalava kiire”, koska Suomi oli myös EU:n ministerineuvoston puheenjohtajamaa ensimmäistä kertaa.
”Ulkomailla meni sinä syksynä yli puolet työpäivistäni.”
Hänen mukaansa Suomi vapautti kiinteistökauppoja enemmänkin kuin EU-sopimus edellytti, koska kokemuksia haitoista ei ollut.
”EU:n perussopimukset kieltävät EU-maiden kansalaisiin ja yrityksiin kohdistuvan kansalaisuuteen perustuvan syrjinnän. Niinpä oikeus ostaa kiinteistöjä piti ulottaa EU-maiden kansalaisiin. Asia käsiteltiin osana isoa pakettia, muutettavia lakeja oli paljon”, Hassi kirjoittaa.
”Koska siihen mennessä kaikille kiinteistön ostolupaa hakeneille ulkomaalaisille oli se myönnetty, eikä haittoja ollut ilmennyt, lain valmistelussa haluttiin purkaa byrokratiaa ja vapauttaa kiinteistökaupat myös muiden kuin EU-maiden kansalaisille.”
Hassin mukaan ratkaisua ei kyseenalaistanut kukaan, ”ei myöskään esimerkiksi sisäministeriö, jota johti ministeri Kari Häkämies (kok) eikä puolustusministeriö, eikä valtiovarainministeriö, jota johti Sauli Niinistö”.
”Vuonna 1999 pelättiin lähinnä, että saksalaiset tulevat ja ostavat Suomen rannat. Venäjän talous oli kuralla. Sitä, että joidenkin vuosien kuluttua venäläiset alkavat ostaa isosti maata ja kiinteistöjä, ei kukaan osannut ennustaa, sen enempää kuin vaikkapa vuoden 2008 finanssikriisiä.”
Hassi sanoo korostaneensa sittemmin, kun Venäjä kiristi ulkomaalaisten osto-oikeuksia omalta osaltaan, että maan osto-oikeuden tulisi perustua vastavuoroisuuteen.
”Nyt on nyt puhuttu ainakin 7 vuotta siitä, että lakia ulkomaalaisten maan osto-oikeudesta pitäisi tarkentaa. Kannatan sitä lämpimästi. Pidän perusteltuna yllä kuvattua vastavuoroisuutta ja sitä, että turvallisuuden ja yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen kannalta keskeisillä paikoilla tutkitaan maan ostajien taustat, ja ostaminen on luvanvaraista”, Hassi linjaa.
LUE LISÄÄ:
KRP: Suuroperaatiossa löytyi 500 000 euroa käteistä rahaa – myös aluksia tutkittu
KRP Turun saariston operaation pidätetyistä: Toinen Viron, toinen Venäjän kansalainen
