Tasavallan presidentti Sauli Niinistö totesi New York Timesin haastattelussa sunnuntaina Venäjästä, että "meillä on oltava kyky suvaita, jopa ymmärtää toisiamme hieman”. Presidentin mukaan on pohdittava, miten rauha voidaan turvata tulevaisuudessa, jos ja kun sellainen syntyy.
Tärkeää olisi, että saataisiin rauha aikaiseksi Ukrainassa. Tällä hetkellä tilanne ei kuitenkaan näytä kovin lupaavalta ja syy siihen löytyy Moskovasta. Tämä oli tasavallan presidentin Sauli Niinistön arvio New Yorkissa YK:n yleiskokouksen korkean tason viikon käynnistyessä.
Toimittajia YK:lla tavannut Niinistö painotti Ukrainan osalta kahta keskeistä asiaa: eskalaatiota kohti suursotaa on pyrittävä välttämään ja samaan aikaan käännettävä katsetta kohti sodan jälkeistä aikaa ja sitä, kuinka rauha voidaan turvata sodan päätyttyä. Oli se sitten kuinka kaukana tulevaisuudessa tahansa.
”Olen ottanut esiin sodan jälkeisen tilanteen, vaikka sitä ei nähdäkään. Eli millä tavalla taataan lopputulema, joka sodasta rauhan kautta tulee. Tässä kaivataan Kiinaa yhdessä läntisten voimien kanssa”, Niinistö totesi ja viittasi Ukrainan presidenttiin Volodymyr Zelenskyiin, joka on hänkin nostanut esiin Kiinan merkitystä prosessissa.
Presidentin mukaan umpisolmusta ei ole toistaiseksi päästy juuri puuta pidemmälle, mutta Saudi-Arabian Jeddan kokous oli ”jonkinlainen aloitus”. Ukraina luonnehti elokuista kokousta tuoreeltaan takaiskuksi Venäjälle. Sieltä alkaneen prosessin odotetaan jatkuvan.
Yhteiset näkemykset siitä, miten rauha myöhemmin turvataan, voivat auttaa myös itse rauhan löytämistä, Niinistö sanoi.
”Jos siihen saadaan laajat hartiat, niin löytyisikö sieltä enemmin yhteisymmärrystä hakea rauhakin.”
Niinistön mukaan on tärkeää, että eskalaatiota ja sodan laajenemista pyritään välttämään. Hän painotti vastuuta myös Ukrainaa tukevalta länneltä, vaikka sodan loppuminen riippuukin ennen kaikkea Venäjästä.
Kuvaavaa oli, että kun Romaniaan sanottiin pudonneen lennokkien kappaleita, Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg riensi kertomaan, ettei se näyttänyt tahalliselta, Niinistö totesi. Lausunnolla pyrittiin eliminoimaan pahemman kriisin puhkeaminen.
"Toisaalta se laittaa miettimään, missä menee vahinkojen määrän ja laadun raja. Se asettaa Venäjälle valtavan vaatimuksen, jos aidosti vältetään suursotaa, että ei tule sellaisia vahinkoja, joista alkaa olla mahdoton sanoa, että tämä oli vaan vahinko.”
Jos päädyttäisiin suursotaan, silloin vaara ydinaseista kasvaa, Niinistö jatkoi.
”Sitä ei tällä hetkellä varmasti ole, ja sen kasvaminen ei välttämättä tarkoita suuria mittasuhteita, mutta se on otettava huomioon. Se on otettava huomioon siksi, että ydinaseiden käyttö lopettaisi kaiken. Ei siltä voi silmiä ummistaa.”
Niinistö avasi myös New York Timesin haastattelussa Venäjästä esittämäänsä näkemystä, jonka mukaan "meillä on oltava kyky suvaita, jopa ymmärtää toisiamme hieman."
Se lopputulos, joka Ukrainasta tulee, ei poista Venäjää maailmankartalta, Niinistö painotti vastauksessaan. Monet arvioivat, että vaarallinen Venäjä siellä säilyy, kävi sodassa miten tahansa.
”Siellä se Venäjä on. Sitten on kysymys, pyritäänkö sietämään sitä. Jos joku on olemassa, vaikea on löytää muutakaan tietä kuin että on sitten siedettävä. Ja haettava sitten ne keinot, joilla pidetään karhu paikallaan."
Samaisessa New York Timesin haastattelussa Niinistö osoitti myös ymmärrystä Yhdysvaltain ja Saksan johtajille, presidentti Joe Bidenille ja liittokansleri Olaf Scholzille, joita on useaan otteeseen arvosteltu liiasta varovaisuudesta Ukrainan tukemisessa.
”Heidän, jotka ovat vastuussa, lausunnot ovat hyvin erilaisia kuin niiden, joilla ei ole vastuuta”, Niinistö toteaa ja painottaa, että sodan etenemisen kannalta ensisijainen vastuu on tietysti Venäjällä.
Niinistön mukaan paras tapa edistää rauhaa Ukrainassa on Ukrainan tukeminen, aseellinen ja taloudellinen ja sitä on ainakin Suomessa myös annettu niin paljon kuin on pystytty.
Ja Yhdysvaltain ja Saksankin osalta tuki on aika lailla jatkuvasti kasvanut Niinistö huomautti. Esimerkiksi Saksan tuki ollut taloudellisesti valtava. Ja sen Ukraina voi kääntää myös aseelliseksi tueksi.
"Apu kansainvälisellä kentällä kasvaa. Mutta kuten huomasimme tankkien kohdalla, ajatus siitä, että jokin ase yhtäkkiä muuttaa kaiken, niin näin ei varmasti ole. Mutta parantaa kyllä Ukrainan mahdollisuuksia huomattavasti ja sitähän me kaikki tuemme.”
Tasavallan presidentin mukaan maailmassa on nyt pyrkimyksiä kohti uutta järjestystä, kuten ensisijaisesti Kiinan, Venäjän, Intian, Etelä-Afrikan ja Brasilian muodostaman Brics-maiden suunnalta on kuulunut. Ryhmä on kasvamassa ja mukaan tulossa muun muassa Saudi-Arabia.
”On erityisen kiintoisaa, miten se heijastuu täällä. Sillä on myös selvä linkki Ukrainan tilanteeseen”, Niinistö totesi New Yorkissa.
