Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan professori Hiski Haukkala uskoo, että koronakriisi voi syventää integraatiota. Hän varoittaa kuitenkin, että se voi toisaalta olla myös syvemmän kriisin siemen EU-tasolla, jos ongelmia ei saada ratkottua.

Suomen EU-komissaari Jutta Urpilainen (sd) arvioi, että koronaelvytys on asia, joka ratkaisee koko Euroopan unionin tulevaisuuden.

”EU:han aina menee kriisien kautta eteenpäin. Kriisit pakottavat jäsenvaltiot löytämään sen pienimmän yhteisen nimittäjän. Kysymys siitä, miten tämä elpyminen tullaan hoitamaan, on ratkaiseva kysymys. Kyse on symmetrisestä taloudellisesta shokista, joka koskettaa kaikkia jäsenmaita. Jos me kyetään se yhteisesti ratkaisemaan, se tulee vahvistamaan yhtenäisyyttä, jos emme, koko EU on vaarassa.”

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö varoittaa kuitenkin vakavaan sävyyn niin velkaantumisesta kuin koko rahoitusjärjestelmän tulevaisuudestakin.

”Solidaarisuuttahan tässä on lukemattomia kertoja jo harrastettu ja EKP:n toimintakin johtaa tiettyyn solidaarisuuteen. On ihan selvää, että tästä koronasta aiheutuu uusi tukipaketti. Minun huoleni ei nyt liity tähän rahoituskierrokseen, mutta luvut kertovat kaksi asiaa: rahan määrä on huikeasti lisääntynyt ja sitä kautta yleinen velkaantuminen on lisääntynyt. Nyt tulee koronan myötä sitten lisää tätä tyhjästä nyhjäistävää rahaa. On hyvinkin mahdollista, että noista jättiveloista kaikki eivät selviä, siksi on puhuttu velkajärjestelyistä ja ikuisista lainoista. Se merkitsee sitä, että herää kysymys koko rahoitusjärjestelmän luotettavuudesta. Sen vuoksi olen nostanut esiin sen, että euroalueella pitäisi siirtyä alkuperäiseen sopimukseen”, hän kommentoi.

Velka huolettaa. Sauli Niinistö varoittaa velkaantumisen kasvusta ja ”tyhjästä nyhjäistävästä” rahasta.Kuva: Matti Porre

Sekä Urpilainen että Nokian ja F-Securen hallitusten puheenjohtaja Risto Siilasmaa muistuttivat Suomen vientivetoisuudesta ja EU-riippuvuudesta.

”Uskon, että kysymys on viime kädessä siitä, kokevatko ihmiset, että EU tuo jotakin lisäarvoa. Vientivetoisena maana Suomi on hyvinkin riippuvainen EU:sta ja se on hyvin konkreettinen asia, joka vaikuttaa työpaikkoihin ja tulevaisuuteen täällä”, Urpilainen sanoi.

Siilasmaata huolestuttaa jako eteläisen ja pohjoisen Euroopan maiden välillä.

”Suomi on EU:n jäsen ja taloudellisesti monella tapaa riippuvainen Euroopan kohtalosta. Aikamoinen railo on syntynyt etelän ja pohjoisen välille, ja vaaditaan päättäväisiä toimia, jotta tästä selvitään eteenpäin.”

Hän huomautti myös, että jos esimerkiksi Italiaa kieltäydytään tukemasta, Suomesta tulee liian riippuvainen Yhdysvalloista.

Siilasmaa katsoo, että velkaa on pakko ottaa, mutta kyse on siitä, miten rahaa käytetään.

”Jokainen maa joutuu miettimään, millaisia investointeja tulevaisuuteen tehdään, että oma maa pärjää mahdollisimman hyvin.”

Myös ex-pääministeri Esko Aho (kesk) sanoo, että velkaa tarvitaan välittömän taloudellisen kriisin hoitamiseen, mutta sitä pitää käyttää taitavasti.

”Pitää hoitaa se, että on tulevaisuusinvestointeja, joilla päästään uuteen normaaliin.”