Tasavallan presidentti Sauli Niinistö varoittaa debattikirjoituksessaan Uutissuomalaisessa, että ilman toimintakykyistä EU:ta kaikkien jäsenmaiden asema koronan jälkeisessä maailmassa kävisi tukalammaksi.

”Vaikkei varmaa tietoa tulevasta ole, on sitä tarpeen pyrkiä muovaamaan. Kuten Henry Kissinger aiemmin keväällä Wall Street Journalissa kirjoitti, on maailman johtajilla nyt käsissään historiallinen haaste: samalla kun akuuttia kriisiä on hallittava, on rakennettava tulevaisuutta. Muuten seuraukset voivat olla kohtalokkaat”, presidentti kirjoittaa.

Hän nostaa kirjoituksessaan esiin kolme kipukohtaa. Ensimmäinen EU:n koettelemuksista koskee Niinistön mukaan ”taas kerran” rahaa.

”Miten EU ja euroalue selviävät koronan taloudellisista rasitteista? Tuttu jakolinja etelän ja pohjoisen välille syntyi jo eurobondeista puhuttaessa. Jatkossa koko EU:n olisi löydettävä unionin budjetista yksituumaisia ratkaisuja. On kuultu ja tullaan kuulemaan kirpeitä puheenvuoroja sekä solidaarisuudesta että vastuiden sälyttämisestä toisten harteille.”

Toisena Niinistö mainitsee Euroopan keskuspankin EKP:n rahapolitiikan, jonka tarkoituksena presidentin mukaan on luoda lisää rahaa ”niin paljon kuin tarvitaan”. Samassa yhteydessä hän nostaa esiin Saksan perustuslakituomioistuimen päätöksen, jonka mukaan EKP:n joukkolainojen osto-ohjelma ylittää keskuspankin valtuudet.

”Jo nyt eräissä unionin itäisissä jäsenmaissa on haluttu niin tulkita, että Karlsruhe pani Euroopan tuomioistuimen kuriin ja että kansalliset lait nousivat kunniaan.

Eikä ehkä Saksassa taas olla kovin tyytyväisiä siihen, että EU:n ja EKP:n piiristä annettiin vähemmän mairittelevia lausuntoja Saksan perustuslakituomioistuimesta.”

Kolmas kipukohta on Niinistön mukaan Schengen-sopimus.

”Euroopan unionille haaste on suuri. Kyvystä ratkaista sisäiset ongelmat riippuu myös unionin ulkoinen painoarvo koronan jälkeisessä maailmassa. Menetetyn aseman palauttaminen on aina vaikeaa, ja EU:n sisäisten erimielisyyksien kasvaessa se uhkaa käydä mahdottomaksi. Siinä menettäisivät kaikki – niin unionin pohjoisen, etelän, idän kuin lännen jäsenmaat”, hän toteaa.

Lue seuraavaksi: