Tasavallan presidentti Sauli Niinistöä pohdituttaa erityisesti keskuspankkien rooli, joka hänen mukaansa on jo 10 viime vuoden ajan herättänyt ”silloin tällöin” kysymysmerkkejä.

”Kuinka paljon tyhjästä voidaan luoda uutta rahaa? Rahan määrä on kasvanut valtavasti ja tämä on ehkä harhauttanut ajattelemaan, että olemme näennäisesti helpossa tilanteessa ja rahaa on saatavilla. Mutta mitä sen rahan takeena on, jos tällä tiellä hyvin pitkään kuljetaan? Siihen saattaa sisältyä hyvin vaarallisia kysymysmerkkejä”, Niinistö sanoi Kultaranta-keskusteluja koskeneessa tiedotustilaisuudessa.

Hän korosti samalla keskuspankkien nauttivan kaikkialla vahvaa itsenäisyyden suojaa. Niinistö varoittaa lisäksi painavin sanoin velkaantumisesta.

”Vaarana on se, että yhä useammin kovin kevyesti ajatellaan, että ’no, rahaahan on’, kun se raha nyt viime vuosina on luotu tyhjästä ilman reaalitalouden antamaa tukea. Kuitenkin jokaiselle on itsestään selvää se, ettei pelkästään luomalla rahaa ylläpidetä hyvinvointia. Kyllä se on kaikki kiinni siitä, että teemme töitä, tuotamme ja myöskin vastaamme huutoomme, eli myöskin velkaantuminen on otettava tosissaan. Ei siitä selvitä rahaa painamalla.”

Niinistö katsoo, että euroalueella on tapahtunut noin kymmenen vuotta sitten suuri muutos talousvastuissa.

”Niiden kohdalla kymmenisen vuotta sitten lähdettiin aika lailla uusille teille. Minusta nyt pitäisi ottaa takaisin keskusteluun se, että palataan alkuperäiseen euroalueen sopimukseen no bailout -säännöksineen. Samalla korostuisi kunkin jäsenmaan talousryhti.”

Euroalueella etsitään parhaillaan ratkaisua koronaviruksen aiheuttamaan talouskriisiin ja erityisesti pahimmin viruksen runtelemien maiden auttamiseen.

Suomi hyväksyi toukokuussa muun euroryhmän mukana 540 miljardin euron hätäpaketin, jonka myötä eurokriisiä varten perustetun hätärahasto EVM:n varoja aletaan käyttää halpoina koronalainoina.

Lisäksi Saksa ja Ranska esittivät maanantaina 500 miljardin euron yhteisvastuullista elvytysrahastoa. Euroopan komissio lainaisi rahat markkinoilta ja jakaisi tulonsiirtoina eniten koronasta kärsineille jäsenmaille.

”Linjaus jonka liittokansleri Angela Merkel yhdessä presidentti Emmanuel Macronin kanssa teki, edusti kyllä tietyllä tavalla vähän toisenlaista saksalaista ajattelua kuin tähän asti olemme kuulleet”, Sauli Niinistö kommentoi.

Lue seuraavaksi: