- Epäonnistuminen tähän ongelmaan [Euroopan pakolais- ja siirtolaiskriisiin] vastaamisessa tulee johtamaan vakaviin seuraamuksiin Euroopassa. Voi kysyä, kestääkö esimerkiksi Schengen-järjestelmä mitä tahansa. Vapaa liikkuvuus ei voi olla hallitsematonta liikkuvuutta. Luulenpa, että ellei Euroopalla ole haasteeseen yhteiskuntien ja kansalaismielipiteen kannalta kestäviä yhteisiä vastauksia, alkaa ajan oloon tulla yhä enemmän kansallisia vastauksia.

Näin sanoi tasavallan presidentti Sauli Niinistö puheessaan suurlähettiläille alle kuukausi sitten.

Sunnuntaina Saksa ilmoitti aloittavansa väliaikaiset tarkastukset Itävallan vastaisella rajallaan. Syynä on turvapaikanhakijoiden tulva. Schengen-sopimus sallii väliaikaiset poikkeukset, mutta Saksan ratkaisua pidetään silti kansainvälisessä lehdistössä yllättävänä ja rajuja. Tänään EUObserver luonnehtii, että Euroopassa on nähty Saksan aloittaman ”dominoefekti”, kun myös Itävalta ilmoitti toimivansa Saksan tavoin. Lisäksi Tshekki ja Slovakia ovat vahvistaneet rajavalvontaansa, EUObserver kertoo.

Puolan pääministeri on ilmoittanut maan olevan valmis ottamaan rajatarkastukset käyttöön, jos rajaturvallisuus sitä vaatii. Suomessa tarkastuksia on väläyttänyt keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matti Vanhanen, joka kuitenkin korosti, että kriisiajan poikkeusjärjestelyt ovat mahdollisia myös Schengenin sisällä.

Kansainvälisessä lehdistössä kuitenkin huomautetaan, että pakolais- ja siirtolaiskriisi tuskin ratkeaa väliaikaisilla rajatarkastuksilla. Brittilehti Guardian toteaa, että Schengenin kohdalla juuri Saksa on avainasemassa: Saksalla on yhdeksän rajanaapuria, ja ilman Saksan osallistumista ”Schengen kohtaa romahduksen”.

Guardian kuitenkin epäilee, että Saksan yllätysliikkeen takana voi olla halu painostaa itäisen Euroopan maita osallistumaan taakanjakoon.

Politico-lehti kuitenkin arvioi varsin suorasukaisesti, että Schengenin loppu on tullut. Politicon Michael Binyonin mielestä Saksan eilinen ilmoitus oli kuolinisku koko järjestelmälle.