Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ei usko, että Venäjä hyökkäisi Viroon, joka on Naton jäsen. Lausunto on herättänyt kysymyksiä Suomen asemasta ja tilanteesta.

–Kyse olisi sitten Venäjän ja Naton välisestä yhteenotosta. Siksi sellaista tilannetta ei edes tule, Niinistö kommentoi Venäjän mahdollista hyökkäystä Viroon Ilta-Sanomien haastattelussa

–Pitää nähdä, että jos sotaa käydään Virossa tai Baltiassa, siinä olisi osallisena Nato. Jos Venäjä ja Nato ovat vastakkain, en usko sellaiseen herrasmiessopimukseen, että soditaanpa vain Virossa tai Baltiassa. Se tarkoittaa hyvin laajamittaista sotimista. En usko mihinkään rajalliseen voimanmittelyyn, jos suurmaat ovat vastakkain, hän jatkoi.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikasta bloggaava Ari Pesonen kysyy Puheenvuoron blogissaan , voisiko Venäjä saman logiikan mukaan hyökätä Suomeen, joka ei ole Naton jäsen.

–Seuraava kysymys on, voiko Venäjä hyökätä Suomeen, joka ei ole Nato-maa? Onko Venäjän kynnys hyökätä Natoon kuulumattomaan Suomeen alhaisempi kuin Viroon, joka on Nato-maa? Jos Niinistön mielestä Venäjä ei hyökkää Nato-Viroon, pitäisikö myös Suomen liittyä Natoon, jotta Venäjä ei tännekään hyökkäisi. Mielestäni mikä pätee Viroon, pätee myös Suomeen, Pesonen kommentoi.

Myös ulkoministeriössä johtavana asiantuntijana työskentelevä entinen suurlähettiläs Jarmo Viinanen on kommentoinut Niinistön lausuntoa.

–Onko tässä opetus/vihje/politiikkalinjaus Suomelle, hän kysyy Twitterissä.

Ari Pesonen kiinnittää huomiota myös siihen, että Niinistö ei anna haastattelussa vastausta siihen, antaisiko Suomi Natolle apua, jos Itämeren ympäristössä syntyisi tilanne, jossa Nato puolustaisi aseellisesti Baltian maita.

–Oikea kysymys olisi tietysti, auttaako Suomi Natoa auttamaan Viroa. Siitähän siinä kuitenkin on kysymys. Kaikki tämä on vain teoreettista. Toistan: en usko tällaiseen koskaan päädyttävän, Niinistö sanoi.

Pesonen tulkitsee, että Niinistön mukaan Suomen ei tarvitse käsitellä Baltian maiden avunantokysymystä Natolle tai Lissabonin sopimuksen puitteissa, koska asia on ”teoreettinen” ja koska hän ”ei usko tällaiseen koskaan päädyttävän”.

–Suomi saisi varmasti samanlaisia vastauksia, jos Suomi ennalta kyselisi avunsaantimahdollisuuksia Nato-mailta Lissabonin sopimuksen puitteissa Venäjän hyökkäyksen varalta, Pesonen toteaa.

Ulkoministeri Timo Soini (ps.) kommentoi asiaa perjantaina kansainvälisen avun antamisesta ja vastaanottamisesta käydyssä palautekeskustelussa.

–Suomi päättää aina itse, mitä apua se pyytää ja mitä apua se antaa. Mitään apua ei ole syytä rajata ennakolta pois, Soini sanoi.