Historian tutkija, valtiotieteen tohtori Jukka Tarkka on tasavallan presidentin Sauli Niinistön kanssa samaa mieltä siitä, että turvallisuuspoliittiseen vaalikeskusteluun on Suomessa aihetta. Tarkka toteaa Niinistön tavoin, että kansallinen turvallisuus on pohjimmiltaan eduskunnan käsissä.

Tarkka näkee asiassa myös riskin.

”Turvallisuuspoliittinen äkkiherätys kaksi viikkoa ennen vaaleja on kuitenkin vaaran paikka. Moni mopo voi siinä riemussa karata käsistä. Siirtymä populistisesta sanailusta asiakeskusteluun ei käy yhdellä rykäyksellä”, hän kirjoittaa blogissaan ja Facebookissa.

”Hallitusohjelmaneuvotteluissa käsittääkseni neuvotellaan asioista eikä kilpailla sanailun sattuvuudella. Se on oikea paikka pistää mielipidemittausten tulokset ja lähivuosien tapahtumahistoria rinnakkain. Katsotaan sitten, mitä siitä alkaa syntyä”, Tarkka jatkaa.

Nato-myönteisenä tunnettu Tarkka huomauttaa blogissaan, että ”vihapuhetta Natosta” pitää pystyä perustelemaan kansansuosion tavoittelun lisäksi myös muilla näkökohdilla.

”Esimerkiksi osoittamalla, mitkä Suomen turvallisuusympäristöön lähivuosina vaikuttaneet ilmiöt aiheuttavat sen, että pitäisi alentaa Suomen puolustuskykyä. Se merkitsisi luopumista siitä edullisesta puolustusrakenteesta, jonka viime vuosien turvallisuus- ja puolustuspolitiikka on tuottanut. Mutta se ei ole mitään keskustelua, jos kilvoitellaan vain siitä, kuka ovelimmin sanakääntein sijoittaa puolueensa ja itsensä viiden E:n asteikolle: Ehdottomasti ei – Ei - Ehkä sittenkin ei”, hän sanoo.

Nato-jäsenyyden kannattajien vaikeneminen tässä tilanteessa on Tarkan mukaan ”kansallinen häpeä”.

Hän muistuttaa myös Sauli Niinistön vaalikampanjasta, jossa Tarkan mukaan esitettiin sarja painavia näkökohtia Nato-jäsenyydestä.

”Hän käsittääkseni suositteli edes niiden miettimistä. Niinistö sai presidentinvaalissa mahtavan valtakirjan jatkaa ajatustyötä vaalipuheidensa linjoilla, mutta ei yhtäkään poliittisen tason keskustelukumppania.” Lue myös: Näkökulma: Nyt se tuli, Sauli Niinistön Nato-kanta

(Juttu jatkuu upotuksen alla.)

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö linjasi viikonloppuna, että vaalien alla olisi hyvä keskustella siitä, millaista ulko- ja turvallisuuspoliittista linjaa kukin tavoittelee.

”Eduskunta määrittelee Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan peruslinjat selonteossaan. Niitä noudatetaan. Siksi vaalien alla olisi hyvä keskustella mitä linjaa kukin tavoittelee”, hän tviittasi lauantaina.

Kansainvälisen lain ja ihmisoikeuksien professori, aikaisemmin myös valtio-oikeuden professorina toiminut Martin Scheinin on ihmetellyt Niinistön ulostuloa. Lue tarkemmin: Presidentti toivoo keskustelua ulko- ja turvallisuuspolitiikasta – Professori: ”Mitä ihmettä?”

”Toivoisin että hän selventäisi mitä viestejä ilmaisuun sisältyi. UTP-keskustelu vaalien alla ja eduskunnan päätökset siitä vaalien jälkeen ovat kansanvallan ja PL:n kannalta myönteisiä. Ajatus, että menneen hallituksen selonteot jotenkin sitoisivat tulevaa eduskuntaa taas eivät ole”, Scheinin kommentoi sunnuntaina.

Hän huomautti myös, että selonteko, johon Niinistö tviitissään viittasi, on valtioneuvoston linjaus.

(Juttu jatkuu tviittien alla.)

Keskusteluun osallistui myös Suomen entinen ulkoministeri, sdp:n kansanedustaja Erkki Tuomioja, jonka mukaan Scheinin väheksyy parlamentarismia.

”Niin TP, hallitus kuin eduskuntakin lähtevät siitä, että se mitä eduskunta vastauksessaan linjaa on se Suomen linja jota ulkopolitiikan toimeenpanijat noudattavat. Täytyy melkein kysyä, onko Scheinin edes lukenut eduskunnan mietintöjä kun hän kuittaa eduskunnan kommentit niihin aika niukoiksi”, Tuomioja kommentoi Facebookissa.

Scheinin tyrmää väitteen parlamentarismin väheksymisestä.

” Päin vastoin, korostan eduskunnan aidon päätösvallan muotoja ja ’väheksyn’ taipumusta korvata ne ns. parlamentaarisen katteen hakemisella valtioneuvoston selonteoille, esim. ennakkokonsultoinnin ja valiokuntamietinnön muodossa.”

Lue myös:

”Populistinen Nato-toitotus on todella vastuutonta” – Jukka Tarkka kypsyi totaalisesti puoluejohtajiin

IL-US-kysely: Jo 48 % suomalaisista hyväksyy sotilasyhteistyön syventämisen USA:n ja Naton kanssa

Näkökulma: Kansa seuraa, jos presidentti johtaa – mutta Nato-asiassa Niinistö ei johda