Kiivasta keskustelua kuluvalla viikolla aiheuttanut oluen myynnin rajoittaminen sai tukea Alkoholi, talous ja työelämä –seminaarissa. Ehkäisevän päihdetyön Ehyt ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi ei pidä huonona, vaikka töissä käyvät eivät ehtisi perjantaina ostaa saunakaljaa töiden jälkeen.
–Saatavuuden rajoittaminen on nimenomaan keino kokonaiskulutuksen vähentämiseen. Ehkä silloin juuri ne, joille se olut ei ole maailman tärkein asia, ostaisivat vähemmän, kun olutta ei olisi kaupassa, kun mennään ruokaostoksille, Aalto-Matturi toteaa.
Aalto-Matturi uskoo, että rajoituksella olisi suuri vaikutus erityisesti nuoriin, koska he eivät usein suunnittele alkoholin ostamista etukäteen.
–Se, että myös työssäkäyvien alkoholinkulutus vähän laskisi, voisi olla ihan hyvä juttu, Aalto-Matturi sanoi.
Helsingin Sanomat kertoi tiistaina, että alkoholilain kokonaisuudistusta valmistelevassa sosiaali- ja terveysministeriössä on yhä esillä ajatus oluen myynnin kieltämisestä kaupoissa, kioskeissa ja huoltoasemilla kello 18:n jälkeen perjantai- ja lauantai-iltoina.
Myös terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n erikoistutkija Pia Mäkelä uskoo, että rajoituksella olisi positiivisia vaikutuksia.
–Tiedetään, että alkoholin saatavuudella on selvä merkitys alkoholin myyntiin ja kulutukseen, Mäkelä sanoi seminaarissa.
Uskotte siis, että rajoituksella olisi vaikutusta kulutukseen, eikä rajoitus johtaisi siihen, että ihmiset ostaisivat etukäteen isompia määriä kotiin?
–On ihan selvää, että sillä on merkitystä. Kauppiaat sanovat, että kauppoja kuolisi, jos rajoitus tulisi. Eiväthän he olisi huolissaan, jos tämä ei vähentäisi kulutusta, Mäkelä vastasi.
Aalto-Matturin mielestä olisi parempi, että ihmiset menisivät ravintolaan sen sijaan, että joisivat alkoholia kotona. Ravintolan positiivisia puolia olisi hänen mielestään ainakin se, ettei olla lasten edessä päihtymässä.
Lisäksi ravintolassa on henkilökuntaa valvomassa, jos ”homma lähtee käsistä”. Tärkeää on myös ravintoloihin liittyvä yhteisöllisyys.
–Keski-Euroopan maissa alkoholi liittyy sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Suomessa se liittyy parisuhteeseen ja TV:n katsomiseen kotona, Aalto-Matturi kertoi.
Hän on huolissaan siitä, että suomalaisten yhteisöllisyys rapautuu, vaikka internetissä ollaankin yhteydessä.
–Sellainen, että ollaan tekemisissä toinen toistemme kanssa, vietetään vapaa-aikaa yhdessä ja tutustutaan uusiin ihmisiin, siinä on tapahtunut murtumista, Aalto-Matturi sanoi.
Aalto-Matturi myöntää, että alkoholin myynnin rajoittaminen haittaa kauppojen liiketoimintaa, mutta alkoholin käytön vähenemisestä tulevat hyödyt kansantaloudelle ja ihnmisten hyvinvoinnille olisivat paljon tätä haittaa merkittävämpiä.
Hän kertoi tilaisuudessa myös alkoholin ongelmallisuudesta Suomessa. Työikäisistä suomalaismiehistä 40 prosentilla alkoholinkäyttö on vähintään riskitasolla.
Myös Työterveyslaitoksen pääjohtaja Harri Vainio on huolissaan suomalaisten alkoholinkäytöstä.
–Suomessa on tapahtunut iso kulttuurin muutos 1960-luvun jälkeen. Silloin etenkin naiset käyttivät vain vähän alkoholia, hän sanoi seminaarissa.
Hän korostaa, että maksakirroosien määrä suomalaisilla on lisääntynyt hurjasti.
