Suomella on varaa kiristää maltillisesti yritysten verotusta yrityksille annettujen helpotusten jäljiltä, katsoo sdp:n verovastaava, kansanedustaja Timo Harakka. Sen sijaan Suomella ei Harakan mukaan ole varaa lupailla veroaleja, jollaisella kokoomus on lähtenyt vaaleihin.

Harakka vastaa Uuden Suomen haastattelussa kokoomusjohtaja Petteri Orpon demareihin kohdistamaan arvosteluryöppyyn. Orpo varoitti haastattelussa Suomen velkaantumisesta ja korosti tarvetta saada aikaan työllisyyden kasvua. LUE LISÄÄ: Petteri Orpo löi talousluvut tiskiin ja avautui sdp:stä: ”Uutta velkaa tulossa 12mrd€ – ilman yhtäkään vaalilupausta”

”Jos tähän vielä tehdään se demareiden veronkiristysohjelma, jossa on listaamattomien yritysten veronkiristys, yrittäjävähennyksen poisto tai leikkaus ja monia muita veronkiristyksiä, jotka vaikuttavat investointeihin ja työllisyyteen, niin silloin työllisyyskehitys ei ainakaan ole niin hyvää”, Orpo sanoi.

Harakka sanoo, että sdp:n ohjelmissa on myös toimia, joilla pyritään auttamaan työllistämistä ja etenkin pienyritysten mahdollisuuksia työllistää. Kuitenkin hän toteaa, että mainitut yritysten veronkorotukset ovat mahdollisia, koska viime vuosina on ”jatkuvasti yritysten vero- ja maksutaakkaa kevennetty”.

”Tilanne on meillä edelleen se, että meillä on erittäin houkutteleva yhteisöveroprosentti. Investoinnit ja yritystoiminta Suomessa eivät todellakaan ole verotuksen tasosta kiinni”, Harakka lisää.

Harakka lisää, että mainitut toimet eli listaamattomien yritysten verotuksen korotus ja yrittäjävähennyksen poisto voidaan nähdä myös ”veroetujen tarkistuksina”. Hän viittaa valtiovarainministeriön työryhmän linjaukseen, jonka mukaan listaamattomien yritysten nykyinen veromalli on vääristävä. Harakan mukaan sdp kiristäisi verotuksen työryhmän esityksen mukaiseksi, mikä toisi valtion kassaan noin 200 miljoonaa euroa.

Sdp:n mukaan myös yrittäjävähennys suuntautuu väärin eli liian suuressa määrin suurimpiin tuloluokkiin pienituloisten yrittäjien sijaan.

”Tämän tilalle olemme tuomassa arvonlisäveron alarajan korottamisen 30 000 euroon [liikevaihto] ja lisäksi ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän ylimääräisen palkkausvähennyksen.”

Harakan mukaan alvillisuuden alarajan korotus ja palkkausvähennys olisivat kustannukseltaan samaa suuruusluokkaa kuin nykyinen yrittäjävähennys.

”Tältä osin kyse ei ole yrittäjyyden tukien vähentämisestä vaan suuntaamisesta tehokkaammin, pien- ja mikroyritysten hyödyksi.”

Harakan mukaan sdp:n pyrkimys on kerätä julkisiin palveluihin lisää verotuloja tavalla, joka ”mahdollisimman vähän haittaa talouden toimintaa”.

”Sen takia päähuomiomme, ylivoimaisesti suurin osa ohjelmamme [uusista] verotuotoista tulee erilaisista verotuista, jotka vääristävät joko pääoman käyttöä tai kilpailua tai molempia”, Harakka sanoo.

Kaikkiaan sdp hakee veromallillaan noin 1,5 miljardin euron lisäverotuloja vuosittain.

LUE LISÄÄ: SDP julkaisi 12 kohdan listan: Näin verotusta tiukennettaisiin ja verovuotoja tukittaisiin

Yleisesti Harakka toteaa Orpon kritiikkiin, että kokoomuksen ohjelma on yhtä lailla talouskehityksestä riippuvainen kuin sdp:n. Harakka kutsuu kokoomuksen lupaamaa miljardin euron alennusta palkkaverotukseen vastuuttomaksi tilanteessa, jossa talouskasvun odotetaan sakkaavan.

”Kaikki etuuslisäykset tai veronalennukset ovat toivottavasti myös kokoomuksella kiinni talouskasvusta”, Harakka sanoo.

Kokoomus kattaisi miljardin euron veroalensa muun muassa haittaverojen ja sähköveron korotuksilla. Harakka kyseenalaistaa mallin oikeudenmukaisuuden: hänen mukaansa esimerkiksi lämmityspolttoaineiden verotuksen korotus kaatuisi iäkkäiden vähävaraisten niskaan, ja samaan aikaan ”varakkaat saisivat veroalennuksen” palkkaveroihinsa.

LUE LISÄÄ: Kokoomus: Suuri veroale Suomeen – rahoittaisi lupaustaan alkoholitempulla

Harakka ei usko kokoomuksen ohjenuoranaan käyttämiin dynaamisiin vaikutuksiin eli siihen, että työn verotuksen alentaminen lisäisi työllisyyttä.

”Tuloveroalennusten vaikutus kasvuun ja työllisyyteen ainoana kannustimena ja konstina on tutkimusten ja taloustieteen mukaan varsin vaatimaton. Esimerkiksi kannustinloukkuihin ei pystytä vastaamaan veroalennuksilla siitä syystä, että kaikkein pienituloisimmissa työtehtävissä, alle 16 000 euron vuosituloilla, ei makseta valtion veroa lainkaan. Tätä kaikkein olennaisinta kannustinloukkua ei kokoomuksen miljardilla edes kosketeta”, Harakka sanoo.

Talouskasvu on auttanut hallitusta tällä vaalikaudella saavuttamaan työllisyystavoitteitaan. Samaa vetoapua ei odoteta seuraavalle hallitukselle, päinvastoin. Harakka sanoo sdp:n vaatineen hallitukselta jo vuoden ajan tekoja, joilla varmistettaisiin talouskasvun kestävyys 2020-luvulla.

Tällaisiksi Harakka listaa sdp:n ehdottamista toimista muun muassa oppivelvollisuuden pidentämisen, maksuttoman toisen asteen koulutuksen ja perhevapaauudistuksen. Hän syyttää kokoomusta hallituksen epäonnistumisista, kuten perhevapaauudistuksen tekemättä jäämisestä, sekä sdp:n esittämien ”tulevaisuusinvestointien” vastustamisesta.

”Ne eivät ole menolisäyksiä vaan perustelevat itsensä sillä, että jo keskipitkällä ajalla tuottavat tuloja”, Harakka sanoo.

”Pelkän perusasteen varassa olevien työllisyysaste on 43 prosenttia, eli useampi on työelämän ulkopuolella kuin työssä. Sen hintalappu suomalaiselle yhteiskunnalle on kestämätön”, hän jatkaa oppivelvollisuuden pidentämisestä.

Harakka huomauttaa muun muassa talouspolitiikan arviointineuvoston asettuneen oppivelvollisuuden pidentämisen kannalle ja arvioineen, että pidennys olisi pitkällä aikavälillä budjettineutraali uudistus.

LUE MYÖS: Kokoomuslainen laski Antti Rinteen ”miljardilingon” laskun – ”Vakavin uhka suomalaiselle palkansaajalle”