Sdp:n tuore kansanedustaja, HUS:n entinen toimitusjohtaja Aki Lindén väläyttää mahdollisuutta, että kokoomuksen ja suurten kaupunkien ajama kuntapohjainen sote-malli saisikin ”sauman” osoittaa, syntyisikö vapaaehtoisuuden pohjalta uusia laajempia sote-palveluiden järjestäjiä. Lindénin ehdotus on hänen yksityisajatteluaan.

Sekä kokoomus että keskusta ovat asettaneet sote-uudistuksen malliin liittyvät kynnyskysymykset hallitukseen menolle, joskin vaalit hävinnyt keskusta pitää hallitukseen menon kynnystä ylipäätään korkeana.

Kokoomuksen sote-kynnyskysymys on seuraava:

”Sote-palveluiden kehittäminen ja saatavuuden parantaminen aloitetaan heti nykylainsäädännön pohjalta mm. hoitotakuuta kiristämällä ja palveluseteleiden käyttöä lisäämällä. Ei luoda tarpeettomia hallintorakenteita.”

Tarpeettomilla hallintorakenteilla puolue viittaa keskustan ajamaan maakuntamalliin, josta kokoomus irtautui hallituksen kaaduttua. Tarkemmissa vastauksissaan kokoomus linjaa, että uudistus tulee tehdä ”kuntapohjaisesti vapaaehtoisuuteen nojautuen” siten, että kunnat ryhtyvät alueelliseen yhteistyöhön esimerkiksi kuntayhtymien keinoin.

Keskustan sote-kynnyskysymys on:

”Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut turvataan 18 maakunnan pohjalta. Uudistuksessa maakunnista tehdään monialaisia.”

Uusi Suomi kysyi Lindéniltä, joka on sote-asiantuntija ja hallitusta muodostavan sdp:n kansanedustaja, kumman hän valitsisi: maakuntasoten vai kuntapohjaisen soten.

Lindén ei ole perehtynyt kokoomuksen ja keskustan hallitustunnustelija Antti Rinteelle (sd) antamiin vastauksiin tarkasti, joten hän vastaa kysymykseen aiempien tietojen pohjalta. Lisäksi hän korostaa, että hän antaa vain oman henkilökohtaisen kantansa, ei sdp:n linjaa.

Lindén toteaa, että sdp antoi tammikuisessa vaaliohjelmassaan ”eräänlaisen kädenojennuksen” 18 sote-alueen mallille puhumatta kuitenkaan keskustalaisittain maakunnista. Lisäksi sdp:n sote-kunnissa ei ollut pyrkimystä monialaisuuteen kuten keskustalla.

Lindén kuitenkin katsoo, että tammikuun jälkeen ja hallituksen kaaduttua sote-keskustelu on saanut uuden suunnan, joka voi vaikuttaa tulevan hallituksen linjaan.

”Nythän on selvästi ollut näkyvissä, että ainakin suurissa kaupungeissa johtavat sosiaalidemokraatit, kuten Tampereen [pormestari Lauri] Lyly ja Vantaan [kaupunginjohtaja] Ritva Viljanen sekä poliittiset päättäjät ovat lähteneet enemmän tähän kuntakohtaiseen malliin”, Lindén sanoo.

LUE LISÄÄ: Kokoomuslaiset innostuivat Lauri Lylyn kannanotosta – ”Samoilla linjoilla kuin kokoomus”

Hän korostaa puhuvansa nyt vain omalla suullaan, yksityisajatteluna.

”Olen itse ruvennut miettimään, että kun kaikki tavoittelevat samaa – eli nykyisiä 300 kuntaa leveämpiä hartioita – niin sellainen marssijärjestys voisi olla hyvä, että antaisimme vuoden ajan aikaa kuntien valmistelulle tapahtua. Varsinkin jos esimerkiksi joku suuri maakunta kuten Pirkanmaa lähtisi ihan selvästi tällaiseen oma-aloitteiseen valmisteluun, tekemään samanlaista mallia kuin Eksote tai Siun sote, niin sehän olisi merkittävä askel”, Lindén sanoo Uudelle Suomelle viitaten kuntien paikallisiin yhteenliittymiin.

Valtiotason poliittiset päättäjät ryhtyisivät alueiden muodostamiseen, jos kuntien vapaaehtoisuus ei pian tuottaisi uusia laajempia sote-toimijoita.

”Jos maahan ei vuoden kuluessa syntyisi kattavaa suurten sote-alueiden mallia vapaaehtoiselta pohjalta, niin sitten meillä pitää olla perälauta, jolla lain velvoittamana muodostetaan alueet.”

Tässä tapauksessa Lindén määrittelisi alueita riittävän väestöpohjan vaatimuksen kautta.

Eli kokoomuksen, Helsingin pormestarin Jan Vapaavuoren sekä muiden suurten kaupunkien esittämälle kuntapohjaiselle mallille annettaisiin sauma?

”Niin. Annettaisiin sauma, koska nyt se on hyvässä vauhdissa monessa paikassa. Mutta jos se ei tuota sitä, mikä on tavoite, sitten pitää olla lain voima takana.”

Lindén korostaa myötämielisyydestään huolimatta, että on lopulta hyvin epäselvää, mitä ”kuntapohjainen malli” tarkoittaa.

”Suuret kaupungitkin tarkoittavat sillä selvästi kukin vähän eri asioita. Esimerkiksi minulle on jäänyt täysin epäselväksi täällä Turussa, haluaako Turku olla itse oma sote-alueensa, ja mitä se sitten tarkoittaa muulle Varsinais-Suomelle – tulisiko tänne kaksi sote-aluetta, joilla olisi kuitenkin yhteinen yliopistosairaala? Eli tämä on vielä ihan hakusessa, mikä on se kuntavetoinen malli.”

”Mutta lähden nyt siitä, että jos kunnat oikeasti tavoittelevat tällaista aluemallia, niin antaa mennä vaan.”

Uudenmaan voisi Lindénin mielestä jakaa viiteen peruspalveluita hoitavaan sote-alueeseen, joita tukisi erikoissairaanhoidon palvelut tuottava yhtenäinen HUS. Sen sijaan muualla Suomessa suuretkaan kaupungit eivät voi irrottautua omiksi sote-alueikseen, Lindén katsoo.

Hallitustunnustelut ovat kesken. Vaikka tämä onkin puhtaasti henkilökohtainen lausuntonne, niin se on soveliaan diplomaattinen ja ojentaa kättä sekä kokoomukselle että keskustalle tässä vaiheessa.

”Juuri niin”, Lindén vahvistaa.

Hän pitää selvänä, että sote-uudistuksen toteutus tulee olemaan risteytys monesta mallista.

”Ei varmaan minkään puolueen oma kanta tule puhtaassa muodossaan olemaan lopputulos.”

LUE LISÄÄ:

Petteri Orpo tekee nyt selvän eron valinnanvapauteen ja maakuntiin – ”Emme ole luomassa sellaista mallia”

Annika Saarikko: ”Petteri Orpo esitteli Vapaavuoren soten”