Pääministeripuolue sdp:n kansanedustaja Matias Mäkynen ruotii eri puolueiden sosiaaliturvamalleja.

Suomessa valmistellaan parhaillaan sositaaliturvauudistusta. Alkuvuodesta aloitti parlamentaarinen komitea, jonka työaika on kaksi hallituskautta.

Yleisturvan valmistelussa alusta asti mukana ollut Mäkynen huomauttaa, että Suomessa vallitsee laaja yksimielisyys monista sosiaaliturvan kehittämistarpeista. Järjestelmästä halutaan yksinkertaisempi ja ymmärrettävämpi sekä toimeliaisuutta tukeva. Turhaa byrokratiaa ja luukulta toiselle pompottelua halutaan purkaa Mäkysen mukaan laajasti.

Keinot tavoitteisiin pääsemiseksi kuitenkin eroavat eri puolueiden malleissa Mäkysen mielestä suuresti. Hän ruotii kolmea uudistusmallia: sdp:n yleisturvaa, vasemmistoliiton ja vihreiden ehdottamaa perustuloa sekä kokoomuksen Elina Lepomäen esillä pitämää perustiliä.

”Kattava yleisturva, tehoton perustulo vai tuhoisa perustili?” Mäkynen kysyy tiedotteessaan.

Tällainen olisi sdp:n yleisturva

Mäkysen mukaan sdp tavoittelee sosiaaliturvan kokonaisuudistusta yksinkertaisemmaksi, ennakoitavammaksi ja paremmin erilaisia elämäntilanteita vastaavaksi yleisturvaksi. Kolmitasoisen yleisturvan piiriin tulisivat kaikki nykyisin sosiaaliturvan eri etuuksia saavat henkilöt. Uudistuksessa eri perusturvaetuudet yhdistettäisiin yhdeksi etuudeksi.

”Sdp:n mallin vahvuus on sen digitaalisuuden ja automatisaation hyödyntäminen. Sosiaaliturva kohdennetaan edelleen tarveharkinnan avulla, mutta harkinta tapahtuu automaattisesti ilman viiveitä ihmisen elämäntilanteen muuttuessa. On mahdollista jopa luopua hakemusrumbasta ja automatisoida koko järjestelmä. Samalla sosiaaliturvan etuudet ovat entistä vahvemmin kytkettynä yksilölliseen palveluun, joka voi olla kaikkea koulutuksesta työllisyyspalveluihin tai mielenterveys- ja päihdekuntoutukseen”, Mäkynen sanoo tiedotteessa.

Hallituspuolueista vasemmistoliitto ja vihreät ovat ajaneet kaikille kansalaisille maksettavaa perustuloa, jota verotettaisiin progressiivisesti. Mäkysen mukaan esitykset perustulon tasosta vaihtelevat 650:stä 1000 euroon ja perustulon rinnalle jäisi edelleen toimeentulotuki, ansioturva ja asumistuki. Perustulon myötä sosiaaliturvan vastikkeellisuus ja erilaiset ehdot lakkaisivat, Mäkynen kuvailee.

”Perustulo ei ratkaise sosiaaliturvan ongelmia. Perustulo yksinkertaistaa sosiaaliturvaa, mutta samalla se on tehoton tapa kohdentaa sitä tarvitseville. Perustulokokeilun perusteella mallin etu on sen hyvinvointia lisäävä vaikutus, mutta perustulo ei lisää työllisyyttä. Mallin heikkous piilee etuuden ja palveluiden erottamisessa toisistaan. Kukaan ei ole esittänyt täydelliseen, kaikki muut etuudet korvaavaan perustuloon siirtymistä, jolloin byrokratian purkukaan ei toteudu. Perustulo on kohtuullinen 1970-luvun ratkaisu sosiaaliturvan uudistamiseksi, mutta tietojärjestelmien avulla pystymme tänä päivänä paljon parempaan”, Mäkynen toteaa.

Lepomäen perustili ”olisi iso leikkaus”

Oppositiopuolue kokoomuksen Lepomäen esittämä perustilimalli on ollut esillä kesän aikana.

Perustilin ideana on, että jokainen 18-vuotta täyttävä suomalainen saisi perustililleen 20 000 euroa, joka toimii sosiaaliturvana, Mäkynen kuvaa. Jokaisesta palkasta säästettäisiin tilille automaattisesti esimerkiksi 10 prosenttia ja tämän lisäksi tiliä voisi Mäkysen mukaan vapaasti kartuttaa.

Kun tilin saldo on yli 20 000 euroa, sieltä voisi nostaa varoja vapaasti. Saldon ollessa alle 20 000 euroa voisi nostaa 600 euroa kuussa, Mäkynen kuvaa. Tilin saldo voisi mennä myös negatiiviseksi.

”Perustiliin siirtyminen purkaisi Suomesta hyvinvointivaltion ja sen ytimeen kuuluvan yhteisen sosiaalivakuutuksen. Se tarkoittaisi siirtymistä yhteisestä vakuutuksesta valtion tukemaan yksityiseen vakuuttamiseen. Tasoltaan se olisi iso leikkaus perusturvaan. Mallin kannustavuus on heikko, sillä varsinkin pitkäaikaistyöttömän työllistyessä säästöistä hyötyminen edellyttää tilin saldon nostamista yli 20 000 euroon. 2800 euron kuukausipalkalla perustilille pitäisi maksaa 10 prosenttia palkasta lähes 6 vuotta, ennen kuin säästöillä olisi mahdollista parantaa omaa turvaansa. Jokaisen oma yksityinen sosiaalisiin riskeihin varautuminen on valtavan tehotonta verrattuna yhteiseen sosiaalivakuutukseen”, Mäkynen toteaa.