Eduskunnan puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja, oppositiopuolue sdp:n kansanedustaja Mika Kari pitää hyvänä sitä, että tiedustelulait käydään nyt läpi uudelleen perustuslainmukaisuuden varmistamiseksi. Hän kuitenkin varoittaa mahdollisesti tiukasta aikataulusta.

Tiedustelulakipaketti käytetään uudelleen sekä hallinto- että puolustusvaliokunnassa sen selvittämiseksi, ovatko valiokuntien mietinnöt perustuslain mukaisia.

Lait olivat menossa jo eduskunnan suuren salin käsittelyyn keskiviikkona, kun ne yllättäen vedettiin pois vain muutamaa tuntia ennen istuntoa. LUE TARKEMMIN: Yllätysratkaisu eduskunnassa: Tiedustelulait vedettiin pois päivän listalta – ”Onneksi on perustuslaki”

”Vielä on vaikea ennakoida, mikä lopputulema on, ja sen vuoksi asia laitetaan perustuslakivaliokuntaan. En halua mennä laittamaan kärryjä hevosen eteen, vaan mennään normaalin työjärjestyksen mukaan sen jälkeen ja katsotaan, mitä huomioita perustuslakivaliokunta antaa”, Kari sanoo Uudelle Suomelle.

”Mutta se on ainakin selvää tässä vaiheessa, että aikataulu näin ison paketin läpiviemiseksi on osoittautunut nyt jo vähän liian tiukaksi. Olisin tietenkin toivonut, että mietinnön valmistumisen jälkeen olisi ollut vähän testatumpi prosessi sille, että jos näitä perustuslakihuomioita katsotaan, perustuslakiasiantuntijat olisivat voineet omista huomioistaan vielä niistä yksityiskohtaisemmin kirjelmöidä”, hän jatkaa.

Koko jupakan taustalla ovat perustuslakiasiantuntijoiden kriittiset huomiot laista. Professorit Juha Lavapuro ja Martin Scheinin kiinnittivät tviiteissään huomiota siihen, että hallintovaliokunnan mietinnön lakiehdotus tietoliikennetiedustelusta siviilitiedustelussa on perustuslain vastainen massavalvonnan kiellon, syrjinnän kiellon ja hakuehdon määrittelyn osalta.

LUE MYÖS: Ministerin kommentti ”perustuslakitalebaneista” pöyristyttää – Arhinmäki: ”Käsittämätöntä, täysin sopimatonta”

”Pidän tarpeellisena sitä, että nämä perusoikeuskysymykset nyt selvitetään ja samassa yhteydessä huolehditaan siitä, että tiedustelulait saadaan käsiteltyä vielä tämän eduskunnan aikana. Se tarkoittaa siis sitä, että seuraavan reilun kolmen viikon aikana perustuslakivaliokunnassa sekä hallinto- ja puolustusvaliokunnissa tämä asia pitää saada käsiteltyä”, Mika Kari sanoo.

”Aikataulu voi olla sopiva tai tiukka riippuen siitä, kuinka suuriin korjauksiin on tarvetta. Sitä on vielä vaikea ennakoida, onko aikataulu sopiva vai tiukka. Mutta joka tapauksessa selvää on, että useampaan tällaiseen manööveriin ei ole enää aikaa. Seuraavalla yrityksellä pitää olla sen verran painetta, että siinä päästään maaliin saakka”, Kari jatkaa.

Karin mukaan on kuitenkin kaikki syyt toivoa ja olettaakin, että eduskunta saa käsiteltyä asian seuraavien viikkojen aikana.

”Toivon, että perustuslakiasiantuntijoita perustuslakivaliokunta myös kuulee ja toivon, että myös hallintovaliokunnalla on mahdollisuus kuulla perustuslakiasiantuntijoita, jotta saadaan kypsä laki eduskunnassa vielä ennen vaaleja hyväksyttyä eduskunnan tahdon mukaisesti”, Kari sanoo.

”Enää ei ole parlamentin uskottavuuden kannalta toivottavaa, että jälkiprosessi käytäisiin vain pintapuolisesti, vaan se pitää käydä pohjamutia myöten”, hän lisää.

LUE MYÖS: Selitys eduskunnan yllätyskäänteelle: Tiedustelulaeista oli nousemassa myrsky – ”Tilanne haluttiin rauhoittaa”

Kari myös toivoo, että samassa yhteydessä kenties voitaisiin vielä uudelleen tarkastella myös muita tiedustelulakeihin liittyviä kysymyksiä.

”Yksi niistä on muun muassa toimittajien lähdesuojaan liittyvä kysymys, jota itse olen pitänyt esillä, ja sen ratkaiseminen sillä tavoin, että se myös tyydyttää meidän sananvapautemme puolustajia, jotka nyt ovat osoittaneet huolta päätoimittajayhdistyksen ja toimittajayhdistyksen puolelta, että mahdollisesti heidän viestiliikenteen seuraamisesta ei jää minkäänlaista merkintää viranomaisten rekistereihin”, Kari sanoo.

Täytyykö perustuslain sanamuodot kirjoittaa aina uudelleen?

Perustuslakiasiantuntijoiden kritiikissä nousivat erityisesti esiin syrjinnän ja massavalvonnan kiellot.

Vasemmistoliitto halusi etenkin sotilastiedusteluun liittyen avata laajemmin syrjinnän kieltoa lakiesitykseen ja jätti asiasta vastalauseen.

Eduskunnan apulaispääsihteeri Timo Tuovinen huomautti Uudelle Suomelle torstaina, että hyvän lainsäädäntötavan mukaan perustuslakia ei ”kirjoiteta uudelleen” alemman tason lakipykäliin. Toisin sanoen kyse on siitä, onko tarpeen määritellä tietyssä laissa asia uudelleen samoin sanamuodoin kuin se jo perustuslaissa on määritelty. Perustuslaki ohjaa myös muita lakeja: mikään laki ei saa olla sen kanssa ristiriidassa.

”Kyllä niin puolustusvaliokunnan kuin hallintovaliokunnan asiantuntijoilta tuli valmisteluvaiheessa hyvin selkeästi esiin, että mietintöihin ei ole ollut tapana kirjata perustuslain pykäliä erikseen, vaan lähtökohtana on ollut, että perustuslain pykälät korkeamman tason pykälinä määrittelevät alemman tason pykälien asemaa”, Kari sanoo.

LUE MYÖS: Professori kuittaa heti puhemies Risikolle: ”Konstia on kokeiltu”

”Siksi erikseen ei ole kirjattu – en tiedä voisiko tässä yhteydessä sanoa itsestäänselvyytenä – perustuslain pykäliä syrjinnästä. Valiokunnan enemmistö on luottanut tähän asiantuntijoiden näkemykseen”, hän jatkaa.

Karia kiinnostaa erityisesti syrjimättömyyteen liittyvässä asiassa se, onko perustuslakiasiantuntijoiden näkökulma muuttunut.

”Tätä rajapintakeskustelua kävimme ja totesimme, että perustuslain pykälät ovat voimassa ihan siitä riippumatta, mitä valiokunnat mietinnössään kirjoittavat. Muuten tullaan helposti sellaiseen käytäntöön, että aina pitäisi kirjoittaa ylemmän asteiset säädökset mukaan. Sen tarkoituksenmukaisuutta voi kysyä”, Kari huomauttaa.

LUE MYÖS: Nyt se tapahtui: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö jyrähtää eduskunnan äänestysvirheestä