Pääministeripuolue sdp:n kansanedustajat Kim Berg ja Merja Mäkisalo-Ropponen ovat sitä mieltä, että poikkeusolojen purkamisesta olisi syytä tehdä päätös. Hallitus käsitteleekin asiaa maanantaina.

Sekä Berg että Mäkisalo-Ropponen ovat huolissaan hoitohenkilökunnan asemasta. Valmiuslain nojalla on voitu määrätä hoitajia töihin.

”Vetoan hallitukseen, että se ei esitä maanantaina valmiuslain toimivaltuuksien käytön jatkamista koska tämänhetkinen epidemiologinen tilannekuva ja sosiaali- ja terveydenhuollon kantokyky eivät enää tue asetuksen välttämättömyyttä”, Berg kirjoittaa Twitterissä.

Tiedotteessaan Berg vetoaa hallitukseen, että se ei enää jatkaisi valmiuslakiin liittyvää hoitajien työvelvoitetta kesäkuun lopun jälkeen.

Mäkisalo-Ropponen puolestaan sanoi tänään perjantaina Ylen Ykkösaamussa, että poikkeusolot ovat tähän asti olleet perusteltuja, mutta nyt voisi olla aika purkaa ne.

”Tähän asti valmiuslaki on ollut ihan paikallaan. Kun 1. päivä kesäkuuta avattiin tätä yhteiskuntaa, minusta oli perusteltua, ja perustuslakivaliokunnan mielestä oli perusteltua seurata tätä tilannetta, että mitä tapahtuu yhteiskunnan avautumisen myötä. Nyt epidemiatilanne ei ole huonontunut. Minusta on nyt korkea aika miettiä, joko saadaan purettua valmiuslain vaatimat rajoitustoimenpiteet”, hän sanoi.

Merja Mäkisalo-Ropponen.Kuva: Petteri Paalasmaa

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd) ovat tuoneet Lännen Mediassa esiin, että poikkeusolojen päättymistä ei ole selkeästi säännelty valmiuslaissa.

Valmiuslain pykälät 86, 87, 88, 93 ja 94 ovat voimassa 30. kesäkuuta saakka, mutta senkin jälkeen valtioneuvoston ja tasavallan presidentin toteamat poikkeusolot ovat tavallaan voimassa, Lännen Media kertoo. Ojala-Niemelä toivookin hallitukselta ja tasavallan presidentiltä yhteistä ilmoitusta poikkeusolojen päättymisestä, kun sen aika on.

Pääministeri Sanna Marin (sd) sanoi torstaina eduskunnan kyselytunnilla hallituksen keskustelevan valmiuslain käytöstä maanantaina. Marinin mukaan hallitus voi antaa asetukset valmiuslain pykälien kumoamisesta jo ennen kesäkuun loppua, jos epidemiatilanne ei enää niiden käyttöä edellytä.

”Tällä hetkellä valmiuslain nojalla on voimassa ainoastaan joitakin kohtia, jotka koskevat sosiaali- ja terveydenhuollon osia, tehohoidon kapasiteettia ja henkilöstön lomaoikeuksia esimerkiksi. Elikkä tähän tullaan palaamaan, ja hallitus valmistautuu siihen tilanteeseen, että valmiuslakia ei enää tarvittaisi”, sanoi puolestaan oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r).

Valtioneuvosto on antanut kaksi käyttöönottoasetusta, joista ensimmäinen on asetus valmiuslain pykälässä 87 säädetyn terveydenhuollon ohjaamista koskevan toimivaltuuden käytön jatkamisesta. Toisessa käyttöönottoasetuksessa säädetään valmiuslain pykälissä 86, 88, 93 ja 94 säädettyjen toimivaltuuksien käytön jatkamisesta.

Asetuksessa säädetään valmiuslain nojalla sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden ohjaamisesta, kunnan oikeudesta luopua terveydenhuoltolaissa säädettyjen kiireettömän hoidon määräaikojen noudattamisesta ja sosiaalihuollon palvelutarpeen arvioinneista, poikkeamisesta työaikalain lepoaikoja ja ylityötä koskevista säännöksistä sekä vuosilomalain vuosiloman antamista koskevista säännöksistä terveydenhuollossa ja sosiaalitoimessa, pelastustoimessa, hätäkeskustoiminnassa ja poliisitoimessa, sekä terveydenhuollon, sosiaalitoimen, pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan työntekijän, virkamiehen ja kunnallisen viranhaltijan irtisanomisajan pidentämisestä.

Molemmat asetukset tulevat voimaan 14. toukokuuta 2020. Asetukset ovat voimassa 30. kesäkuuta 2020 saakka. Mikäli asetusten soveltamisedellytykset eivät enää täyty, asetukset kumotaan ennen kesäkuun loppua.