Banaaninkuorien, ruoantähteiden ja muun biojätteen erittelystä sekajätteen joukosta tulee pian ilmaston kannalta turhaa hommaa ainakin Uudellamaalla, selviää Länsi-Uudenmaan kuntien omistaman jäteyhtiö Rosk'n Rollin tilaamasta selvityksestä.

Selvityksestä ilmenee, että biojätteen poltto sekajätteen mukana tuottaa vähemmän kasvihuonekaasupäästöjä kuin biojätteen erittely ja mädättäminen. Vertailussa eri mädätyslaitosten aiheuttamia ilmastovaikutuksia verrattiin vuonna 2014 toimintansa aloittavan Vantaan Longmåssebergenin jätteenpolttolaitoksen päästöihin.

Biojätteen erilliskeräys alkoi Suomessa laajalti 1990-luvulla. Tähän asti biojätteen kotilajittelu on Rosk'n Rollin toimitusjohtaja Stig Lönnqvistin mukaan vähentänyt päästöjä, mutta uudenlainen, moderni jätteenpolttolaitos muuttaa tilanteen.

-Selvityshän ei ota kantaa tämän päivän tilanteeseen, jolloin vaihtoehtona on ollut kaatopaikka. Nykytilanteessa erilliskeräys on ollut kaikin puolin perusteltavissa, Lönnqvist kertoo Uudelle Suomelle.

Tarkastelussa olivat biojätteen päästövaikutukset kolmessa biokaasulaitoksessa sekä poltto sekajätteen mukana Vantaan arinapolttolaitoksessa. Rosk'n Rollin nykyiset kaatopaikkajätteet tullaan viemään Vantaan polttolaitokseen, johon verrattavia laitoksia löytyy Suomesta jo Riihimäeltä ja Kotkasta.

Modernin jätteenpolttolaitoksen paremmuuden selittää se, että laitos tuottaa kaukolämpöä, ja sen tuottamalla lämmöllä ja sähköllä korvataan fossiilisia polttoaineita. Näin aikaansaadaan Rosk'n Rollin mukaan kasvihuonekaasuhyvityksiä.

Lisäksi biojätteen erilliskeräyksestä luopuminen ja sen kerääminen sekajätteen mukana vähentäisi myös keräyksestä ja kuljetuksesta aiheutuvia päästöjä. Keräyksen ja kuljetuksen osuus on jätehuollon merkittävin kasvihuonekaasupäästöjen lähde.

Mädätyksen etu on se, että hyödyntämiskelpoiset ravinteet biojätteestä saadaan talteen. Käytännössä mädäte on kuitenkin niin huonolaatuista, että se on tähän asti Suomessa päätynyt lähinnä kaatopaikkojen jälkihoitoon.

Biojätteen erilliskeräyksestä luopuminen tuottaisi Rosk'n Rollin mukaan myös taloudellisia säästöjä.

Rosk'n Rollille selvityksen tehneen konsulttitoimisto FCG:n suunnitteluinsinööri Veera Sevander ei ota Ylen haastattelussa kantaa siihen, loppuuko biojätteen keräys tulevaisuudessa kokonaan. Asia riippuu kuntien poliittisista päätöksistä, ja esimerkiksi Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY on juuri päättänyt rakentaa Ämmässuolle uuden biojätteen mädätyslaitoksen.

Rosk'n Roll teetti selvityksen nyt, koska vuonna 2011 voimaan tuleva jätelain kokonaisuudistus vaatii Länsi-Uudenmaan jätelautakuntaa uudistamaan jätehuoltomääräyksensä.

-Selvitys ei tuottanut valmista ratkaisua, vaan tietoa keskustelun tueksi, korostaa Lönnqvist.

Lönnqvist muistuttaa myös, että selvitys ei koske kotikompostointia.

-Se on aina kannattavaa.

Rosk'n Rollin alueella biojätettä on kerätty vuodesta 1996 asti.