Kaivosteollisuuden kaivosturvallisuuden neuvottelukunta ottaa käsittelyyn Kittilän kultakaivoksen kuolemaan johtaneen onnettomuuden. Kaivosteollisuuden toiminnanjohtaja Pekka Suomela sanoo Uudelle Suomelle, että alan sisäistä turvallisuusohjeistusta luultavasti päivitetään tapauksen johdosta. Kaivinkoneen kuljettaja kuoli ajettuaan räjähdysaukkoon joulukuussa.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) kertoi aiemmin tänään saaneensa valmiiksi tutkinnan, jonka mukaan putoamisesteiden puuttuminen johti kaivinkoneen kuljettajan kuolemaan. Paikalle ei ollut Tukesin mukaan tehty tarvittavaa putoamisestettä räjäytystyön jälkeen, minkä johdosta kuljettaja ajoi räjäytysaukkoon ja kaivinkone putosi 25 metriä huoltotasolta toiselle.

Lue tutkinnasta tarkemmin: Kaivinkone putosi räjäytysaukosta 25 metriä – kuljettaja ajoi kuolemaansa kaivoksen puutteiden takia

Suomelan mukaan alan toimijoista, viranomaisista ja tutkijoista koostuvassa neuvottelukunnassa käydään läpi, mitä Kittilässä tapahtui ja miten siitä voidaan ottaa opiksi. Tarkempi analysointi saadaan hänen mukaansa käyntiin vasta nyt, kun kaivos voi itse kertoa tapahtuneesta laajemmin. Tähän saakka viranomaisille, eli poliisille, työsuojeluviranomaisille ja Tukesille, on pitänyt antaa tutkintarauha.

–Kyllä olen aika varma, että tullaan käymään läpi ja se tulee myös vaikuttamaan meidän sisäiseen ohjeistukseen, hän sanoo tapauksesta.

Suomela nostaa ohjeiden kannalta esiin ennen kaikkea tiedonkulun, asioihin varautumisen ja järjestelmällisyyden. Tukesin tutkintaryhmä totesi, että keskeinen onnettomuuteen johtanut tekijä oli puutteellinen tilannekuva töiden etenemisestä kaivoksessa. Tieto ei kulkenut riittävästi urakoitsijoiden, työnjohdon ja tuotannonohjauksen välillä tai toisaalta myöskään työvuorojen kesken.

Agnico Eagle Finland Oy:n omistama kultakaivos on lajissaan Euroopan suurin ja Suomessa toinen iso maanalainen kaivos. Suomela huomauttaa, että kuolemaan johtaneet onnettomuudet ovat Suomen kaivoksilla erittäin harvinaisia ja edellisestä on aikaa lähes 10 vuotta.

– Muutama kaivos pystynyt toimimaan jopa kolme vuotta ilman mitään poissaoloon johtavaa onnettomuutta, hän muistuttaa.

Suomelan mukaan Kittilän kaivos tiedotti melko nopeasti joulukuun työtapaturmasta, josta saatiin tutkinnan takia aluksi vain yleiskuva. Mitä Suomela ajatteli ensimmäisenä kuultuaan tapauksesta?

–Kyllä se oli järkytys ja tietysti pohdinta siitä, miten vastaavilta tilanteita voidaan välttyä jatkossa, hän sanoo.

–Tämä oli ikävä muistutus siitä, että turvallisuus ei ole koskaan liian hyvällä tasolla.

Yleisimmin kaivosonnettomuudet ovat Suomelan mukaan Suomessa liukastumisia, nyrjähdyksiä tai viiltohaavoja.