Venäjältä udellaan, voisiko Suomi avata Venäjän-vastaisen rajansa eri aikataululla kuin EU:n muut rajat aukeavat Venäjän kanssa.

Suomen väistyvä Venäjän-suurlähettiläs Mikko Hautala toteaa, että kyseessä on periaatteessa kansallinen päätös, mutta vielä on liian aikaista vastata kysymykseen.

Hautala antoi venäläiselle talousmedia Kommersantille laajan haastattelun, joka julkaistiin perjantaina. Hautala siirtyy Yhdysvaltain-suurlähettilääksi, ja hänen tilalleen Moskovaan tulee Antti Helanterä.

Hautala ottaa haastattelussa kantaa muun muassa Trumpin entisen neuvonantajan kohusitaattiin ja Arktisen alueen sotilaalliseen kuumenemiseen sekä kommentoi, kuinka Suomi on ottanut vastaan presidentti Vladimir Putinin kiistanalaisen historiaesseen.

Olisiko presidentti Niinistö voinut ottaa kalsean linjan?

Hautala kertoo, että koronakriisissä Suomen ja Venäjän välinen rahtiliikenne on saatu pidettyä lähes ennallaan, mutta ihmisten liike rajan yli väheni 97–98 prosenttia.

Jotkin Venäjällä toimivat suomalaisyhtiöt ovat olleet ongelmissa koronan vuoksi. Myös ennen pandemiaa joitain suomalaisia toimijoita, kuten Stockmann ja lakiyhtiö Castren & Snellman, poistuivat Venäjän markkinoilta.

Hautala sanoo, että osaan 900:sta Venäjällä toimivasta suomalaisyrityksestä koronakriisi on vaikuttanut, osaan ei. Ennen koronavirusta ongelmiksi muodostuivat ruplan heikentyminen ja Venäjän talouden yleiset ongelmat.

"Myös protektionismi vaikuttaa kielteisesti yhtiöiden työhön. Tämän johdosta jotkin suomalaisyhtiöt todella poistuivat Venäjän markkinoilta", Hautala kommentoi. Toisaalta markkinoille on tullut myös uusia yrityksiä.

Venäjän politiikan on tulkittu viime vuosina kääntyneen entistä enemmän sisäänpäin lämpiäväksi. Esimerkiksi Venäjän koronakriisin hoitoon jyvitetyt koronatuet ovat suosineet kotimaisia ja suuria yrityksiä.

Kommersantia kiinnostaa, olisiko presidentti Sauli Niinistö voinut toimia vuoden 2014 jälkeisessä Venäjän-diplomatiassaan toisella tavalla. Vuonna 2014 Venäjä valtasi Krimin ja maan suhteet Euroopan unioniin muuttuivat hyisiksi. Niinistö omaksui yleisemmästä Euroopan johtajien linjasta poikkeavan asenteen eikä rajoittanut korkean tason kontaktejaan Venäjälle.

Hautala näkee, että Niinistö olisi voinut toimia varsin hyvin toisinkin. "Suomi kuitenkin lähti liikkeelle siitä, että meidän tulisi aina käydä dialogia vaikeissakin tilanteissa. Varsinkin vaikeissa tilanteissa. Tätä diplomatia tarkoittaa – dialogin käymistä eikä vastausten etsimisen lykkäämistä."

Venäläismediasta tivataan, mikä Fennovoiman tilaamassa Hanhikiven ydinvoimalassa kestää. Projektin aikataulu on venynyt vuosilla alkuperäisestä suunnitelmasta, ja nyt sen odotetaan valmistuvan vasta vuonna 2028. Laitoksen toimittaa Venäjän valtiollisen Rosatom-ydinvoimayhtiön tytäryhtiö RAOS Project Oy.

Hautala selittää, että ydinvoimalahankkeen byrokratia on pitkällinen prosessi ja sinänsä tavallinen.

Hautalalta kysytään, onko projektin määräaikaan luettu riski siitä, että Yhdysvallat asettaisi sanktioita venäläistä ydinvoimalavientiä kohtaan.

"Jos ymmärrän oikein, hallintomme ei ole tehnyt sellaista analyysia – ehkä osakkaat ovat tutkineet sitä. Mutta on selvää, että tämä ei ole Rosatomin ainut ulkomainen projekti, joten kysymys riskeistä on venäläis-suomalaista hanketta globaalimpi."

Boltonin kirjaväite Trumpista ”hölynpölyä”

Kesäkuussa reviteltiin mediassa kirjasitaattia, joka antaa olettaa, että Yhdysvaltain presidentti Donald Trump olisi vielä viime vuosina ollut epävarma siitä, onko Suomi itsenäinen valtio ollenkaan vaiko osa Venäjää. Lainaus on peräisin Trumpin entisen neuvonantaja John Boltonin paljastuskirjasta, jossa Trumpin väitetään udelleen Valkoisen talon kansliapäällikkö John F. Kellyltä, onko Suomi osa Venäjää. Yhdysvaltoihin siirtyvä Hautala kertoo nähneensä sitaatin ja pitävänsä sitä pötynä.

"Se on hölynpölyä", Hautala tiivistää.

Hän kertoo, kuinka Trump vieraili 1990-luvulla Suomessa ja kolme vuotta sitten myös suullisesti onnitteli Suomea itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi. Myös omien diplomaattisten kokemuksiensa pohjalta Hautala vannoo, että Trump tietää olevansa Suomen suhteen tekemisessä itsenäisen valtion kanssa.

Haastattelu kääntyy arktisen alueen politiikkaan. Hautala sanoo, että on selvää, että sotilaalliset voimat kasvavat alueella. Hän korostaa kommunikaation ja yhteistyön tärkeyttä valtioiden välillä myöskin siksi, että jos kehityskulku ryöstäytyy käsistä, on alueen taloudellinenkin hyödyntäminen vaikeaa.

Arktiselta alueelta kiikaroidaan nimenomaan merenalaisia öljyvaroja. Varsinkin Yhdysvallat, Venäjä ja Kiina ovat olleet kiinnostuneita niiden valjastamisesta.

Arktinen neuvosto voisi Hautalan mukaan käsitellä myös napa-alueen turvallisuusasioita, jos jäsenvaltiot niin haluavat.

Hautala myös korostaa Suomen asemaa suurvaltapolitiikan välissä: Suomi ei ole Naton jäsen ja Suomella on hyvät kontaktit sekä Natoon että Venäjään. Suoran linjan toimiminen Venäjän puolustusministeriöön testataan viikoittain.

”Tärkeintä on, että dialogista ei tule osa informaatiosotaa”

Yhdysvaltalainen The National Interest -aikakauslehti julkaisi Putinin nimissä kesäkuussa pitkän esseen, joka käsitteli toisen maailmansodan historiaa. Essee herätti laajaa keskustelua ja joissain maissa tyrmistystä joidenkin sotahistorian tulkintojen vuoksi. Myös useat historioitsijat ovat kritisoineet kirjoituksen osia.

Hautala sanoo, että artikkeli on luettu tarkkaan.

"Meillä Suomessa on sellainen erikoisuus, että tunnemme ja arvostamme historiaamme syvästi, mutta meillä ei ole mitään yhtä oikeaa valtion kantaa tai virallista versiota. On erilaisia mielipiteitä. Lisäksi uskomme, että historia on parasta jättää historioitsijoille, tieteelle."

Hautala lisää, että Suomelle on tärkeää, että kaikki arkistomateriaalit ovat saatavilla. Rakentavaa dialogia tarvitaan.

"Tärkeintä on, että dialogista ei tule osa informaatiosotaa, että on keskinäistä kunnioitusta ja ymmärrystä erilaisten näkökulmien olemassaolosta, jotta on halukkuutta ottaa nämä näkökulmat huomioon.”

LUE MYÖS: