Perussuomalaisten oululainen kaupunginvaltuutettu Sebastian Tynkkysen kuntavaalien aikana lähettämistä some-viesteistä on käynnistymässä poliisitutkinta, kertoo yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä Uudelle Suomelle. Asia vahvistetaan valtakunnansyyttäjänvirastosta, joka lähetti asian Oulun poliisille keskiviikkona.

–Olemme tehneet tutkintapyynnön yhdestä kuntavaaliehdokkaasta ja hänen vaalien aikana lähettämistään viesteistä. Siitä on tullut valtakunnansyyttäjänvirastosta päätös, jossa on tehty pyyntö Oulun poliisille aloittaa tutkinta. Tämä koskee Sebastian Tynkkystä, Pimiä kertoo.

Tynkkynen on tiedosta yllättynyt ja kertoo, ettei poliisi ole ollut häneen vielä yhteydessä.

Pimiä katsoo, että Tynkkysen koko vaalikampanja oli osin rasistinen.

–Siinä pyydettiin esimerkiksi ihmisiä ilmoittamaan, miten maahanmuutto vaikutti heidän turvallisuuteensa. Sitten hän julkaisi erilaisia kertomuksia ilman tarkempia lähdetietoja. Kukaan ei voinut tietää, ovatko ne keksittyjä vai pitävätkö ne paikkansa. Mielestäni siinä haettiin selvää vastakkainasettelua, Pimiä moittii.

Asian käsittely juontaa juurensa viime marraskuulle, jolloin yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto, Ihmisoikeusliitto sekä Etnisten asioiden neuvottelukunta sopivat yhdessä puolueiden kanssa, että kuntavaalien aikana seurataan ehdokkaiden kirjoittelua sosiaalisessa mediassa.

Pimiä kertoo, että vaalien alla puolueita pyydettiin nimeämään yhteyshenkilöitä siltä varalta, että asiattomia viestejä ilmenee. Osa puolueista perussuomalaiset mukaan lukien eivät näin kuitenkaan toimineet.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu huomauttaa, että perussuomalaiset on muiden puolueiden tapaan allekirjoittanut Euroopan poliittisten puolueiden peruskirjan rasismista vapaan yhteiskunnan puolesta.

–Lähetimme perussuomalaisille yhden kirjeen, jossa oli kolmen ehdokkaan viestejä. Niitä viestejä oli useampia ja pyysimme puoluetta huolehtimaan, että puolue ryhtyy toimenpiteisiin, sanoo Pimiä.

–Emme koskaan saaneet perussuomalaisilta tietoa yhteyshenkilöstä, emmekä koskaan saaneet mitään vastausta tähän viestiimme. Minulla ei myöskään ole tietoa siitä, onko puolueessa ryhdytty toimenpiteisiin, hän jatkaa.

Yhdenvertaisuusvaltuutetun perussuomalaisille lähettämässä kirjeessä ei mainittu Tynkkystä, koska yhdenvertaisuusvaltuutettu oli päättänyt tehdä hänestä tutkintapyynnön valtakunnansyyttäjänvirastoon. Tutkintapyyntöä harkittiin myös muista ehdokkaista, mutta heistä sellainen oli tehty jo poliisille.

Vihapuheen vuoksi yhdenvertaisuusvaltuutettu oli yhteydessä myös kristillisdemokraatteihin heidän listoillaan olleen ehdokkaan puheiden vuoksi. Puolue oli kuitenkin ehtinyt jo ryhtyä toimiin ehdokkaiden osalta.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu moittii perussuomalaisia kovasti sen haluttomuudesta torjua vihapuhetta.

–Kun he ovat allekirjoittaneet poliittisten puolueiden peruskirjan rasismista vapaan yhteiskunnan puolesta toistamiseen viime syksynä, tämä osoittaa, että he eivät millään tavalla kunnioita sitä. Tämä osoittaa täydellistä välinpitämättömyyttä, Pimiä toteaa.

–Ja nyt kun puolueet syysistuntokauden alussa allekirjoittivat vihapuhepaperin yhdessä, heidän varapuheenjohtajansa, presidenttiehdokas Laura Huhtasaari kertoi heti seuraavana päivänä, mitä puolue itse katsoo vihapuheeksi. Se oli hyvin kummallinen ja suppea tulkinta, joka kohdistui vain suomalaisiin.

Vihapuhetta etsittiin myös algoritmilla

Vihapuhetta sisältävien viestien etsinnässä hyödynnettiin myös tekoälyä. Aalto-yliopiston tutkijoiden kehittämä vihapuhealgoritmi tarttui kuntavaaliehdokkaiden noin tuhanteen viestiin, jotka välitettiin edelleen yhdenvertaisuusvaltuutetulle.

Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston tarkastuksessa vihapuhetta löytyi lopulta noin 20 viestistä. Pimiä kertoo, että Tynkkysen viestit eivät tulleet vastaan algoritmin kautta.

–Meidän mielestä se oli vasta ensivaiheen versio. Saimme tuhansia viestejä ja niistä löytyi parikymmentä viestiä, jotka meidän mielestämme olivat vihapuhetta. Mutta se on hyvä ajatus ja idea jatkon kannalta. Tässä vaiheessa ne viestit, joiden tiimoilta olimme yhteydessä, tulivat osin vastaan muutenkin, Pimiä sanoo.

Tutkija Matti Nelimarkka Aalto-yliopistosta myöntää Uudelle Suomelle kone-etsimisen haasteet. Luokittelujärjestelmällä oli vaikeuksia myös suomen kielen sanamuotojen kanssa. Algoritmilla on lisäksi ihmistä rajoittuneempi kyky tulkita keskustelun tai kommentoinnin kontekstia.

–Seurasimme noin tuhannen ehdokkaan Twitter-tiliä. Meillä kävi siinä pieni vahinko, että joidenkin Twitter-tilien käyttäjätunnukset vastasivat portugalin kielellä joitakin hassuja sanoja, joten meille on kertynyt miljoonia twiittejä portugaliksi. Ne heitettiin tietenkin pois, Nelimarkka kertoo ensivaiheen odottamattomista ongelmista.

Aalto-yliopiston projektin alkuvaiheessa neljä tutkijaa kävi läpi kaikkiaan yli 600 viestiä vihapuheen määrittämiseksi. Viestit olivat peräisin aiemmasta tutkimuksesta ja niitä oli kerätty muun muassa Suomi24-palstalta.

Vihapuheen tunnistamiseksi käytettiin Ethical Journalism Networkin ja Euroopan neuvoston määritelmiä vihapuheesta. Vihapuheeksi tulkitaan sellaiset ilmaisut, joilla levitetään, yllytetään, edistetään, tai oikeutetaan rotuvihaa, muukalaisvihaa, antisemitismiä tai muunlaista vihaa, joka perustuu suvaitsemattomuuteen.

–Luokittelu on erittäin vahva, sillä kävimme läpi viestejä niin kauan, kunnes olimme yksimielisiä siitä, mitkä viestit olivat vihapuhetta, Nelimarkka kertoo.

Tutkija Nelimarkka kertoo, että idea vihapuhetta etsivästä algoritmistä ei sinänsä ole uusi, sillä esimerkiksi Google käyttää omaa Perspective-nimistä luokitinta. Nelimarkka kertoo, että työtä jatketaan seuraavaksi Viron Tartossa ensi viikolla alkavassa internettutkijoiden workshopissa.

Tynkkynen kavahtaa koko projektia

Uusi Suomi pyysi kommenttia uutiseen myös Sebastian Tynkkyseltä. Poliisitutkinnasta täysin yllättynyt kaupunginvaltuutettu pyysi saada lähettää omat kommenttinsa sähköpostitse. Viestissään hän rinnastaa koko vihapuheseurannan ja sitä etsineen algoritmin entisen Itä-Saksan salaiseen poliisiin, Stasiin.

–Jokainen kansalainen voi miettiä, mitä tapahtuu demokratialle, jos valtion viranomaiset alkavat käyttämään algoritmejä poliitikkojen vaalikampanjoiden ei-toivottujen faktojen tai mielipiteiden etsimiseen ja sen jälkeen ilmiantavat näitä oikeuslaitokselle. Stasi olisi ollut kateellinen näin tehokkaasta mielipiteidenvalvonnasta ja eihän tämä voi olla vaikuttamatta poliitikkojen puheisiin tietyistä teemoista. Terveessä demokratiassa äänestäjät arvottavat äänestyskopissa poliitikkojen tarjoamat mielipiteet - ei valtion viranomaiset. Toimittajien vapauksien lisäksi valtio ei saa ohjailla myöskään sitä, mistä ja miten poliitikkojen pitäisi puhua tai kirjoittaa - varsinkaan vaalien alla. Tällainen viranomaistoiminta tosiallisesti tulee siihen vaikuttamaan, Tynkkynen kirjoittaa.