Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk) viestittää Uudelle Suomelle olevansa valmis esittämään vanhustenhuollon valvonnan resurssien lisäämistä.

Viikonloppuna keskustan puolueristeilyllä pääministeri Juha Sipilä (kesk) kertoi, että hallituksessa ja oppositiossa on yhteisymmärrystä rahalisäysten tekemisestä lisätalousarviossa. Lisätalousarvioilla täydennetään ja täsmennetään kuluvan vuoden budjettia.

Oppositiopuolue rkp:n puheenjohtaja, kansanedustaja Anna-Maja Henriksson vaatii, että hallitus esittää lisäresursseja vielä lisätalousarviossa ennen eduskuntavaaleja. Hän itse nosti esiin vanhustenhuollon valvonnan tilan viime viikolla eduskunnassa, kun hän tivasi Saarikolta, miksi Suomessa on osoitettu vanhusten palveluiden valvontaan noin 25 henkilöä, kun eläintenhoidon valvojia on noin 60.

Rkp:ssä ei kuitenkaan ollut tietoa Valviran valtakunnallisen vanhustenhuollon valvonnan todellisesta tilanteesta. Uusi Suomi kertoi aiemmin tiistaina , että aluehallintovirastoissa valvojia on runsaat 20 ja Valvirassa valtakunnalliseen valvontaan on osoitettu yksi henkilötyövuosi. LUE LISÄÄ: Totuus vanhustenhuollon valvonnasta selvisi: ”Minä olen ainoa, joka tekee tätä koko Suomen osalta”

”Yksi?”, Henriksson kysyy epäuskoisena.

Yksi.

”Ei.”

Kyllä.

”Sehän on käsittämätöntä!”, Henriksson hämmästelee.

”Menen melkein sanattomaksi. Yksi henkilö ei tietenkään riitä mihinkään. Valvira on tärkeä viranomainen ja tehtäväkenttä on laaja. Kuntia on yli 300 ja näitä yksiköitä, joissa vanhukset asuvat ympärivuorokautisesti on satoja tässä maassa. Sehän on itsestäänselvyys, ettei yksi henkilö riitä”, Henriksson toteaa.

Valviran yhden valvojan lisäksi vanhuspalveluita valvotaan alueellisesti valtion aluehallintovirastoissa. Manner-Suomen aveissa valvontaan osallistuu Valviran mukaan reilut 20 henkilöä, joista osa toimii myös esimiestehtävissä ja osa käsittelee myös vanhuspalveluyritysten hakemia lupia.

Henriksson vaatii vanhustenhuollon valvontaan lisää resursseja nopeasti.

”Lähden nyt ehdottomasti siitä, että hallitus tuo reippaasti lisätalousarvion, jossa on määrärahaa riittävästi niin, että valvontaan ruvetaan luottamaan”, Henriksson sanoo.

”100-prosenttinen lisäys ei riitä”, hän lisää.

Pääministeri, keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä totesi sunnuntaina keskustan puolueristeilyllä, ettei hän kannata uusien rahojen esittämistä vanhustenhuollon valvontaan ja poliisille hallituksen lisätalousarviolla. Se tarkoittaisi uusien rahojen osoittamista vielä tänä vuonna.

”Yhteisymmärrystä [opposition kanssa] on, että jos osoitetaan lisäbudjetin kautta määrärahoja, niin siihen on valmiutta”, Sipilä sanoi.

”Pitää muistaa, että tällaiset väliaikaiset ratkaisut, mikä lisäbudjetti olisi, eivät välttämättä ole toimivin ratkaisu. Vaalit ovat sen verran lähellä. Uuden hallituksen ohjelma sekä rahoituskehys aukeavat siinä yhteydessä. Se on ehkä luonnollisin paikka tehdä pysyviä resurssilisäyksiä”, hän jatkaa.

Henriksson katsoo, että lisätalousarvio olisi valvonnan nykytilan kannalta tärkeää ensiapua.

”Sitten on niin, että jos kaikki eduskuntapuolueet ottavat tämän vakavasti, niin seuraava hallitus hoitaa asian varmasti niin, että niistä määräaikaisista resursseista tulee vakituisia. Tämä on arvokysymys”, Henriksson paukauttaa.

LUE MYÖS:

Viranomaisten Esperi-paperit paljastavat: Lääkkeet sekaisin, hoitajat uhkasivat lakolla, hoivakotia johdettiin 200 km:n päästä

Super: Esperi Care ”yritti pimittää” ongelmat – Yksityisten jättien hoitajilta tulee ilmoituksia jatkuvalla syötöllä

Yksityiset hoivapalvelut korostuvat Avin valvontatilastoissa – Nyt alkavat tarkistukset 21 kunnassa