Sosiaali- ja terveyspalvelujen digitalisoinnissa ”Suomi on ihan alussa”, katsoo silmäkirurgian erikoislääkäri ja ohjelmistorobotiikkaa tekevän Digital Workforcen terveystoimialasta vastaava Tiina Leivo.

–Vieläkin osittain toimin lääkärinä ja tiedän tasan, millä tasolla se käytäntö on. Siellä on ihan valtavasti tehtävää, Leivo sanoo Uudelle Suomelle.

Nyt toteutettavan sote-uudistuksen yhteydessä julkisuudessa on runsaasti keskusteltu uudistuksen rakenteista: maakuntauudistuksesta ja valinnanvapaudesta. Eri arvioissa on kyseenalaistettu, voiko näillä rakenteellisilla uudistuksilla saavuttaa kolmen miljardin euron kustannussäästötavoitetta. Vähemmän huomiota on kiinnitetty siihen, tehostuuko itse työ.

Henkilöstökustannukset ovat sote-sektorin suurin yksittäinen menoerä ja ne kattavat kaikkiaan lähes puolet, 48,8 prosenttia, kaikista käyttökustannuksista. Tämä sisältää vasta oman henkilöstön kustannukset. Toiseksi ja kolmanneksi suurimmat erät ovat palveluostot, niin ulkoistetut sote-palvelut kuin siivouspalvelutkin, jotka vievät 32,2 prosenttia menoista.

Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamarista arvioi taannoin Kauppalehdessä, että kolmen miljardin säästötavoite tarkoittaa käytännössä, että työn tuottavuuden pitäisi nousta yli 16 prosenttia. Hänen mukaansa vaihtoehto on karu: asiakasmaksujen korotus ja julkisen palvelutarjonnan rajaus.

–Digitalisaatio on oikeastaan ainoa vaihtoehto säilyttää nykyisenkaltainen hyvinvointi tässä maassa ihan riippumatta siitä, mikä se soten rakenne tulee olemaan, Leivo sanoo nyt.

Leivo korostaa, että säästöihin kirittää ennen kaikkea Suomen ikärakenne. Tällä hetkellä suomalaisista yli 65-vuotiaita on 19,9 prosenttia väestöstä, mutta osuuden ennustetaan kasvavan 26 prosenttiin vuonna 2030.

–Kaikki me tiedämme, että väestö vanhenee. Joka tapauksessa kustannuskäyrät ovat nousussa.

Botti seuloo sukupuolitautitestit

Yhtenä konkreettisena esimerkkinä digitalisaation tuomista säästöistä Leivo kertoo yhtiön Tampereen opiskelijaterveydenhuollossa toteuttamasta pilottihankkeesta, missä ohjelmistorobotti pantiin käsittelemään sukupuolitautitestejä.

–Vanha käytäntö on se, että lääkäri tai joissain paikoissa Suomessa hoitaja katsoo kaikki testitulokset läpi. Niistä 95 prosenttia on negatiivisia, eli tartuntaa ei ole. Siitä huolimatta hoitotyötä tekevän pitää avata keissi, kirjata sairauskertomusjärjestelmään, että tulos on negatiivinen. Sitten pitää informoida potilasta. Tämä on ihan rutiinityötä.

Uudessa mallissa ohjelmistorobotti käsittelee testitulokset ja välittää näille 95 prosentille tiedon negatiivisesta testituloksesta tekstiviestitse. Lopuissa tapauksissa tieto etenee lääkärille, joka aloittaa hoidon.

–Hanke lähti pilottina käyntiin, ja se oli niin suosittu, että kun pilotti loppui, lääkärit ilmoittivat, etteivät he suostu palaamaan vanhaan malliin, Leivo kertoo.

Samantyyppisestä automatisointihankkeesta neuvotellaan nyt keskisuuren suomalaisen kaupungin kanssa. Kaupungissa tehdään testejä vuosittain noin 10 000. Leivon mukaan ohjelmistorobotiikalla voidaan tällöin vapauttaa noin kolme hoitajaa tai lääkäriä potilastyöhön yksinomaan yhden prosessiautomaation avulla. Hänen mukaansa useimmat prosessivaiheet, esimerkiksi oirekysely, lähetteen teko ja reseptin teko, ovat automatisoitavissa.

–Tämä on siitä hirveän hyvä esimerkki, että kun tehdään asioita fiksusti, voidaan säästää potilaiden kanssa toimivien lääkärien ja hoitajien aikaa varsinaiseen hoitotyöhön, Leivo sanoo.

Digitalisaation mahdollistamia säästöjä korostavat myös sote-uudistusta valmistelleet virkamiehet. Vuoden 2015 lopulla julkistetussa alustavassa ”Soten säästömekanismit” -selvityksessä nostetaan esiin, että sähköisillä palveluntarpeen itsearvioinnin ja älykkään palveluohjauksen sovelluksilla ja sähköisesti toteutettavilla hyvinvointitarkastuksilla voitaisiin saavuttaa ”arviolta 90 miljoonan euron vuosittainen laskennallinen kustannushyöty”.

Laskennallisesti se tarkoittaa, että jos tällaiset palvelut saataisiin heti laajalti käyttöön, ne kattaisivat 30 prosenttia tavoitelluista sote-säästöistä.

Keski-Pohjanmaan maakunnassa sote-yhtymä Soite ilmoitti tiistaina ottaneensa käyttöön juuri tällaisen palvelun. Alueen asukkaat voivat syöttää tiedot omista oireistaan Klinik-yhtiön tuottamaan Oireapu-palveluun. Tietojen perusteella potilas voidaan ohjata laboratoriokokeisiin tai kiireellisissä tapauksissa häntä ohjataan olemaan yhteydessä päivystykseen.

Tavoitteena on selkiyttää hoitopolkuja ja vähentää päivystyskäyntejä. Soiten sairaanhoitaja Tanja Salo kertoo maakunnan tiedotteessa, että usein ihmiset hakeutuvat hoitoon päivystykseen, vaikka heidän oireensa eivät sitä edellyttäisi.

LISÄÄ AIHEESTA:

Alkamassa massiiviset 1,5–2 mrd€:n it-hankkeet: ”Täältä ne sote-säästöt tulevat”

Mahdollisuus miljardisäästöihin – Professori: ”Ei huvita”

Kokoomusjohto sotesta omilleen: 24 mrd.€ tarvitsee hallinnon – Valinnanvapaus ”käännekohta”