Viime viikolla julkaistun Guggenheim-esityksen laskelmien mukaan rakennettavan kiinteistön vuotuinen tilakustannus Helsingin kaupungille olisi arviolta noin 6,5 miljoonaa euroa. Summasta kuitenkin vain 924 000 euroa on todellisia ylläpitokustannuksia, jotka tulisivat helsinkiläisten veronmaksajien maksettavaksi. Loput ovat Guggenheim-säätiön mukaan esimerkiksi korkomenoja ja poistoja.

Helsingin kaupungin elinkeinosuunnittelija Henri Kähönen, voitko vääntää rautalangasta, kuinka helsinkiläisen veronmaksajan kukkarosta maksettaisiin Guggenheimin ylläpitoa vuosittain?

–Ylläpito maksaa arvion mukaan 924 000 euroa. Siihen sisältyy lämmitys, sähkö, vesi, isännöinti, lumenluonti, kaikki tällainen yleinen kiinteistöön liittyvä ylläpito. Jos sieltä palaa lamppuja tai jos ovi pitää korjata tai joku muu tekniikkaan liittyvä asia brakaa, niiden korjaaminen on arviolta tuon verran vuodessa, Kähönen vastaa Uudelle Suomelle.

Loput 5,6 miljoonaa euroa raportissa mainitusta 6,5 miljoonan euron kiinteistön hoito- ja ylläpitokustannuksista on Kähösen mukaan rakentamisinvestoinnin poistoja, korkoja ja tontinvuokraa. Sitä ei suoraan peritä veronmaksajalta, vaan se on menetettyä vuokratuloa.

–Se on sellainen summa, jota kaupunki perisi vuokraa omistamastaan rakennuksesta tällaiselta museotoimijalta, mutta tässä tapauksessa kaupunki ei sitä peri. Se on käytännössä summa, jonka kaupunki yleensä perisi kattaakseen investointinsa takaisinmaksun, pääomakustannukset ja ylläpitokustannukset sekä tontinvuokran, Kähönen kertoo.

Vaikka Guggenheimin tapauksessa kaupunki ei peri vuokraa, voidaan Kähösen mielestä ajatella, että tilakustannusten suuruinen summa eli 5,6 miljoonaa euroa on helsinkiläisiltä veronmaksajilta pois.

–Mutta sehän ei ole sellainen kustannus, mikä kaupungille siitä aiheutuu 80 miljoonan rakentamiskustannusten päälle. Kustannus, joka kiinteistön ylläpidosta aiheutuu, on arviolta noin 924 000 euroa vuodessa, Kähönen kertoo.

Hän korostaa, että tämän päälle tulevat tilakustannuksessa olevat korkokulut, ”eli hinta sille, että kaupungin pääoma sitoutuu hankkeeseen”, ja jos kaupungin osuus rahoitettaisiin pankkilainalla, olisivat korkokulutkin todellisia kustannuksia.

–Sitä [5,6 miljoonaa euroa] ei kukaan laskuta keneltäkään, mutta ne on sellaista rahaa, mitä kaupunki yleensä tällaisessa tapauksessa kun rakentaa, se perisi vuokrana. Sisäinen vuokra on tyypillistä. Jos kaupunki rakentaa vaikka koulun, sen koulun tilakustannus on opetusviraston budjetissa, tai jos kaupunki rakentaa keskuskirjaston, kaupungin kirjaston budjetissa on tämän suuruinen menoerä, Kähönen kommentoi.

–Mutta on totta, että se [5,6 miljoonaa euroa] ei ole sellaista veronmaksajien taskusta otettavaa rahaa 80 miljoonan investoinnin päälle. Mutta se on haluttu selkeästi laittaa raporttiin näkyville, koska se on tyypillinen toimintatapa kaupungin hankkeessa, kun kaupunki rakentaa tällaisen rakennuksen, ja kun se tulee johonkin käyttöön, sille lasketaan tilakustannus, hän lisää.

Hän korostaa, että 6,5 miljoonan euron kiinteistön hoito- ja ylläpitokustannuksiin ei ole laskettu, että rakennukseen pitää vuosien saatossa tehdä peruskorjausta.

Vihreiden äänenkannattaja Vihreä lanka on laskenut, että Helsingin kaupunki jää Guggenheim-esityksen toteutuessa 180 miljoonaa euroa tappiolle 20 vuoden aikajänteellä. Laskelmassa kiinteistön hoito- ja ylläpitokustannukset 6,5 miljoonaa euroa vuodessa on kuitenkin laskettu kokonaan veronmaksajan maksettavaksi.

–Se on yksi tapa laskea, että koko tilakustannus otetaan mukaan kaupungin kustannukseksi. Se kuvaa kaupungin pääomakustannuksia sekä sitä, että tontti tulee tähän käyttöön, ja silloin siitä tontista ei saada muuta tuloa. Mutta onhan kaupungilla muutakin omaisuutta, joka ei ole tuottavassa käytössä. Se on ehkä sellainen raadollinen tapa laskea se, Kähönen kommentoi Vihreän langan juttua.

Hän kuitenkin korostaa, että ”todellinen syntyvä kustannus vuositasolla” eli se, mitä veronmaksaja maksaa, syntyy ylläpidosta ja peruskorjauksesta, ja on arviolta 924 000 euroa vuosittain. Tämän päälle tulevat vielä kiinteistön perusparannusinvestoinnit.

Kähösen mukaan Vihreän langan jutussa ongelmallista on, että 80 miljoonan euron rakentamiskustannus on laskettu kiinteistön käyttökustannusten päälle, vaikka se oli jo Guggenheim-esityksessä laskettu sisältyvän tilakustannukseen.

–Helsingin kaupungille laskettu kustannus sisältää sellaisen virheen, että siinä on laskettu 80 miljoonan euron rakentamiskustannus mukaan siihen. Se 6,5 miljoonan tilakustannus sisältää poistot, eli sen voi käytännössä ajatella niin, että poistot 30 vuoden ajalta ovat yhtä kuin asuntovelalliselle lainan lyhennys eli periaatteessa, kun kaupunki laittaa siihen 80 miljoonaa euroa rahaa niin se tilakustannuksen poisto on sama kuin lainalle maksettaisiin takaisin 30 vuodessa, eli se on laskettu siihen [Vihreän langan juttuun] kahteen kertaan, Kähönen kertoo.

Helsingin kaupunginvaltuutettu, oppositiopuolue vasemmistoliiton kansanedustaja Paavo Arhinmäki kommentoi Guggenheimin rahoitusta viime viikolla toteamalla, että 900 000 euroa vuodessa merkitsisi 20 vuoden aikana 18 miljoonaa euroa ja kun tähän lisätään vielä kaupungin osuus rakentamisesta eli 80 miljoonaa euroa, Guggenheim-museo maksaisi helsinkiläisille veronmaksajille 20 vuoden aikana 98 miljoonaa euroa.

Lue lisää aiheesta: "Suoraan sanottuna kohtuutonta, suurin hyötyjä ei maksa"