Seuraavan hallituksen tulisi tehdä oma ”kilpailukykysopimus” Helsingin seudun kuntien ja korkeakoulujen kanssa, esittää SAK:n elinkeinopoliittinen asiantuntija Sauli Hievanen blogissaan. Ehdotus sisältyy myös tänään julkaistun Metropoliselvitykseen. SAK on yksi sen rahoittajista.

Hievanen painottaa, että valtion pitäisi tunnustaa Helsingin ja koko Helsingin seudun erityismerkitys aluepolitiikassa samaan tapaan kuin maaseudun ja saaristoalueiden kohdalla on tehty.

–Suomalaisessa alue- ja kilpailukykypolitiikassa on aina vannottu alueiden omien vahvuuksien vahvistamisen nimeen. Sitä ei ole kuitenkaan sallittu Helsingin seudulle, Hievanen kummastelee.

–Kasvava kaupunki ja uudet asukkaat edellyttävät merkittäviä investointeja päiväkoteihin, kouluihin ja muihin palveluihin sekä infrastruktuuriin. Ruotsissa valtio osallistuu pääkaupunkinsa investointien tukemiseen kymmenkertaisesti Helsinkiin verrattuna, hän jatkaa.

Uusi ”kilpailukykysopimus” on yksi selvityksen ehdotuksista. Tällä hetkellä Helsingin seudun kunnat ja valtio ovat tehneet niin kutsuttuja MAL-sopimuksia (Maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämissopimus), joissa valtio sitoutuu tukemaan alueen liikenneratkaisuja, kunhan kunnat kaavoittavat uusia asuntoja riittävästi.

Kilpailukykysopimus laajentaisi Hievasen mukaan sopimukset myös koulutus-, tutkimus- ja innovaatiopolitiikan alueille.

Hievanen pitää Helsingin seudun menestystä ratkaisevana myös koko Suomen kannalta.

–Seuraavan hallituksen pitää hyödyntää kaupungistumisen talouskasvua vauhdittavaa luonnetta. Euroopan ja USA:n bruttokansantuotteen kasvueroista kaksi kolmasosaa selittyy kaupungistumisen asteella, osoittaa konsulttiyritys McKinsey selvityksessään.

SAK:n elinkeinopoliittinen asiantuntija haukkuu Juha Sipilän hallitusta siitä, ettei kaupunkipolitiikka ole osana sen politiikkaa millään lailla. Ratkaisujen Suomi -hallitusohjelmassa sanaa kaupungistuminen ei mainita kertaakaan.

–Tärkeydestään ja tulevaisuutta luovasta aspektistaan huolimatta kaupunkipolitiikka ei ole ollut Sipilän hallituksen agendalla. Päinvastoin, hallitus on saanut häpeilemättä riisua kaupunkeja vallasta aina näihin päiviin saakka, Hievanen arvostelee.

–Ihmiset eivät muuta ensisijaisesti johonkin maahan, vaan vetovoimaisiin kaupunkeihin. Kaupunkien merkitys kilpailukyvyn ylläpitäjänä ja tuottajana on suurempi kuin valtioiden. Erityisesti metropolien merkitys kansainvälisen talouden vauhdittajina kasvaa nopeasti.