Eduskunnassa keskusteltiin keskiviikkona kansalaisaloitteesta, joka ajaa tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltämistä. Eduskunnan lähetekeskustelussa aloite sai kannatusta kansanedustajilta yli hallitus-oppositio-rajojen.

Erillistä kieltämistä pidettiin tärkeänä huolimatta siitä, että silpominen on jo rikos. Moni kansanedustaja kannattikin erillislain säätämistä silpomisen kieltämisestä. Huolta herätti myös se, että silpomisia edelleen tapahtuu.

”Siinä mielessä kun kuitenkin arvellaan, että meillä Suomessa on noin 10 000 tyttöä ja naista, jotka on silvottu, ja ehkä jopa noin 3 000 tyttöä on vaarassa joutua silvotuksi, niin kyllähän nämä huolestuttavat luvut kertovat siitä, että suomalainen yhteiskunta ei ole saanut viestiä perille, että meillä Suomessa ei hyväksytä tällaista käyttäytymistä. Siinä mielessä kyllä toivon, että oikeusministeriö tutkii tätä asiaa. Toivon mukaan myöskin siihen ennaltaehkäisyyn tuodaan sitten resursseja, että kouluterveydenhuollossa ja terveydenhuollossa ylipäätänsä tämä asia voidaan ehkä helpommin ottaa silloin puheeksi, kun sieltä löytyy selkeästi lainsäädäntö taustalta”, oppositiopuolue kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah sanoi.

Oppositiopuolue perussuomalaisten Riikka Purra haluaisi, että silpomisen sallineet vanhemmat joutuisivat rikosoikeudelliseen vastuuseen.

”Tämä kansalaisaloite on totta kai kannatettava, mutta ei missään tapauksessa riittävä. Esimerkiksi Ruotsissa silpomisen kieltävä erillislaki on ollut voimassa vuodesta 1982 asti, mutta ongelma ei ole poistunut. Mistäköhän luulette sen johtuvan? Tärkeintä olisi huolehtia, että silpomisen sallineet vanhemmat joutuvat rikosoikeudelliseen vastuuseen ja että heitä rangaistaan aivan kuten rangaistaan muitakin lastaan pahoinpiteleviä vanhempia. Tämä edellyttää sitä, että esimerkiksi hoitohenkilökunnalla tai opettajilla on velvollisuus kertoa, mikäli he havaitsevat, että lapsi on silvottu tai häntä uhkaa silvottavaksi joutuminen. Tämä velvollisuus tässä yhteydessä tarkoittaa, että heidän on pakko kertoa siitä. Se, että toimijoilla on oikeus salassapitovelvollisuuden estämättä kertoa, ei ole riittävää. Silpomisen tai sen uhan pitää aina käynnistää myös lastensuojelulliset toimet, ja jo maahantulon yhteydessä henkilöitä on valistettava tästä linjasta ja siitä on pidettävä kiinni”, Purra sanoi.

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r) sanoi, että oikeusministeri tutkii nyt avoimin mielin, mitä asialle tehdään. Henriksson ei sulkenut pois erillislain mahdollisuutta.

”Keskustelemme tänään erittäin, erittäin tärkeästä ja vakavasta asiasta. Tyttöjen silpomisessa on kyse tyttöjen terveyttä ja hyvinvointia vahingoittavista hyvin, hyvin vakavista rikoksista. Silpominen aiheuttaa sen uhreille, tytöille ja naisille, sekä fyysistä että henkistä kärsimystä. Jokainen tyttöjen silpomistapaus on yksi liikaa. Näitä vastenmielisiä tekoja ei voi hyväksyä, ei koskaan eikä mistään syystä”, Henriksson sanoi.

”Me haluamme, että panostetaan juuri ennaltaehkäisyyn ja tiedottamiseen, ja tehdään se tiedottaminen niin, että se varmasti menee perille, koska niin kuin aloituspuheenvuorossani sanoin, jokainen tapaus on yksi liikaa, ja näin ei missään nimessä saisi tässä hyvässä maassa tapahtua. Sen takia oikeusministeriössä katsotaan hyvin tarkasti nyt, miten tästä eteenpäin, ja yhdessä poikkihallinnollisesti olemme valmiita tekemään töitä sen eteen, että myös ennalta ehkäisevästi pystytään tarttumaan näihin tapauksiin paremmin kuin tänä päivänä”, ministeri linjasi.

Kansalaisaloite menee seuraavaksi eduskunnan lakivaliokunnan käsittelyyn.