Sinilevätilanne on edelleen keskimääräistä huonompi, ja uusia pintakukintoja voi esiintyä, mikäli sää pysyy tyynenä ja aurinkoisena. Suomen merialueilla sinilevä eli sinibakteeri on vähentynyt, mutta Itämeren pääaltaalla on suuria levälauttoja.

Suomenlahdelle pakkautuneisiin sinileväkukintoihin ovat olleet syynä tyyni sää ja tuuliolosuhteet.

–Kukinta ei johdu ensisijaisesti Suomenlahden oman valuma-alueen fosforipäästöistä, jotka ovat alentuneet tällä vuosituhannella enemmän kuin missään muualla Itämeren alueella, kertoi Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) erikoistutkija Seppo Knuuttila.

Sen sijaan Itämeren pääaltaan hapeton ja hyvin fosforipitoinen syvävesi on vaikuttanut koko Suomenlahden tilaan. Tilanne johtuu osittain Itämereen vuosina 2014–2016 tulleista suolapulsseista, jotka ovat työntäneet vanhaa suolaista ja fosforipitoista pääaltaan syvävettä Suomenlahdelle.

Ilmatieteen laitoksen mukaan sunnuntaina ja maanantaina on odotettavissa voimakkaampia tuulia ja aallokkoa, jotka voivat edelleen hajottaa sinilevälauttoja ja estää uusien muodostumista. Veden sekoittuminen voi myös nostaa ravinnepitoista vettä pintakerroksiin.

Vuosikymmeniä jatkuneesta liiallisesta ravinnekuormituksesta toipumista hidastaa eniten syvänteiden hapeton ja hyvin fosforipitoinen vesimassa.

Järvillä sinilevää on edelleen keskimääräistä enemmän.