Sinisen tulevaisuuden puoluehallituksen jäsen, puolustusministeri Jussi Niinistön erityisavustaja Petteri Leino esittää blogikirjoituksessaan teoriansa Sinisten epäonnistumisen syistä.

”Sinisten eduskuntavaalien tulos oli surkea. Siitä ei pääse mihinkään”, Leino toteaa.

Hän muistuttaa, että heti perussuomalaisten eduskuntaryhmän hajoamisen jälkeen Sinisten lähdölle löytyi ymmärrystä. Helsingin Sanomien kysely osoitti tuolloin, että perussuomalaisten äänestäjistä 34 prosenttia ja suomalaisista 59 prosenttia piti eduskuntaryhmän hajottamista oikeutettuna ratkaisuna.

”Jos eduskuntavaalit olisi järjestetty tuolloin, niin perussuomalaisten äänestäjistä 32 prosenttia olisi voinut äänestää puolueesta irronnutta osaa. Ero on erittäin merkittävä, kun tulosta verrataan nyt käytyihin eduskuntavaaleihin. Jotain on siis täytynyt tapahtua kahdessa vuodessa”, Leino kirjoittaa.

Hänen mukaansa Sinisten ongelma oli ”toiminnan lässähtäminen shokkialun jälkeen”.

”Julkisuus oli [aluksi] pääasiassa positiivista. Mutta taustalla alkoi vaikuttaa puolueeseen jääneiden tahojen painostus lähteneisiin kansanedustajiin. Ensimmäisenä murtui Kike Elomaa ja hän palasi takaisin perussuomalaisiin. Vaikka tappio ei ollut kuin yksi edustaja, niin sen merkitys oli henkisesti suurempi”, Leino pohtii.

”Samaan aikaan eduskunta käsitteli pääministerin ilmoitusta perussuomalaisten puoluekokouksen jälkeisistä tapahtumista. Julkinen keskustelu kääntyi asentoon, että puolueesta lähteneiden toimintaan olisi liittynyt jotain moraalisesti väärää. Näinhän ei ollut. Suomessa on järjestäytymisvapaus. Tähän viittasi myös Halla-aho puoluekokouspuheessaan, todeten ettei puolue ole vankila ja näytti ovea hänen valintaansa tyytymättömille.”

Leino uskoo, että Sinisten hyytymisessä ratkaisevaan rooliin nousee ”ulkoinen tekijä” – entisten puoluetovereiden eli perussuomalaisten mielipidevaikuttaminen.

”Merkittävimpänä syynä sinisten floppaamiseen nostan Halla-ahon taustajoukkojen onnistuneen informaatiovaikuttamisen. Tämän taistelun siniset hävisivät totaalisesti ja se käänsi yleisen suhtautumisen negatiiviseksi”, Leino kirjoittaa.

”Jatkuvasta hillotolppa-hokemasta tuli lopulta totuus, vaikka valtaosa ei edes tiennyt, mitä hillotolppa tarkoitti. Valheellinen väite, että puolueen hajoaminen olisi tehty vain ministerien salkkujen säilyttämiseksi, muodostui yleiseksi käsitykseksi. Näinhän ei ollut, vaan puolue olisi hajonnut ilman ministeripaikkoja.”

Perussuomalaiset iloitsivat eduskuntavaalien tulosiltana avoimesti Sinisten nollatuloksesta. Puolueen vaalivalvojaisissa suurimmat suosionosoitukset sai aikaan juuri Sinisten epäonnistuminen. Leino syyttää perussuomalaisia ”informaatiovaikuttamisesta” ja esittää, että puolueen puheenjohtaja Jussi Halla-aholle ”henkilökohtainen kauna on merkittävä voima politiikan tekemisessä”.

LUE LISÄÄ:

Simon Elo avautuu sinisten vaalitappiosta: ”Kaikki toteutui kuten sanoin – tietyltä suunnalta tullut törkyviestejä”

Nyt tuli Sinisistä suorat sanat: ”Vituiksi meni koko vallankumous”

Nyt tuli Jussi Halla-ahon ratkaisu: ”Otan kansanedustajan tehtävät vastaan 3.7.”