Suomen kymmenen suurimman kaupungin vihreät ovat julkistaneet 10 teesiä ”kaupunkien kehittämiseen”. Vihreät vaatii muun muassa kunnianhimoisempaa ilmastopolitiikkaa, tehokkaan kaupunkiliikenteen sekä koulutuksen edistämistä ja tiivistä kaupunkiympäristöä.

Teeseistä puolet on osoitettu suoraan hallitukselle. Kritiikin kohteeksi nousevat olematon kaupunkipolitiikka ja maakuntauudistus.

–Juha Sipilän hallitus ei ole lainkaan tunnistanut kaupunkien merkitystä koko valtakunnan elinvoimalle eikä hallituksen politiikka tarjoa minkäänlaisia ratkaisuja kaupunkiseutujen kehittämiseen, vihreät linjaa.

–Yhä sekavammaksi käyvän maakuntauudistuksen keskellä kaupungit tarvitsevat vahvaa visiota, teeseissä linjataan.

Kaupunkiteesien ensimmäinen allekirjoittaja, Helsingin apulaispormestari Anni Sinnemäki sanoo Uudelle Suomelle suoraan toivovansa Suomeen sellaista hallitusta, joka ylipäätään haluaisi tehdä kaupunkipolitiikkaa.

–Yksi esimerkki valtion nykyisestä suhtautumisesta kaupunkeihin on se, kuinka valtion useat viranomaiset ovat valittaneet Helsingin yleiskaavasta, jonka tarkoituksena on rakentaa riittävästi asuntoja, jotta ihmiset voisivat tulla tänne töihin ja kansainvälisten yritysten olisi helppo investoida tänne, Sinnemäki sanoo.

–Hyvää kaupunkipolitiikkaa taas on se, että tunnustetaan ja tunnistetaan kaupungit, kaupunkilaiset tärkeänä voimavarana. Silloin se tarkoittaa minkä tahansa päätöksen katsomista myös siitä näkökulmasta, että miten se vaikuttaa kaupunkeihin, Sinnemäki määrittelee.

Sinnemäen lisäksi uutta linjapaperia laativat Suomen kymmenen suurimman kaupungin valtuustoryhmän puheenjohtajat. Teesejä he kursivat kokoon viikko sitten lauantaina puoluesihteeri Kaisa Hernbergin kokoon kutsumassa tilaisuudessa Helsingissä. Heidän lisäkseen myös puheenjohtaja Touko Aalto sekä presidenttiehdokas Pekka Haavisto olivat paikalla.

(Juttu jatkuu videon alla)

Kaupunkipolitiikka on ollut esillä aina lokakuun alusta lähtien, kun Suomen 21 suurinta kaupunkia Helsingin pormestari Jan Vapaavuoren (kok.) johdolla kritisoivat etenkin maakuntauudistukseen liittyvää kasvupalvelu-uudistusta. Se siirtäisi työ- ja elinkeinopalveluiden järjestämisen valtiolta maakunnille.

Vihreistä myönnetään Uudelle Suomelle, että puolueessa on harmistuttanut, kuinka kaupunkien puolustajaksi hallitusta vastaan ovat valtakunnan julkisuudessa profiloituneet ennen kaikkea Helsingin ja Tampereen pormestarit Vapaavuori ja Lauri Lyly (sd.).

Vihreät on perinteisesti ollut vahva kaupunkipuolue ja sen kannatus Suomen kaikissa yhdeksässä yli 100 000 asukkaan kaupungeissa oli toiseksi suurinta edellisissä kuntavaaleissa, selviää kokoomustaustaisen ajatuspaja Toivon syyskuussa julkistetusta selvityksestä. Puolueen kaupunkikannatus oli 20,1 prosenttia äänestäjistä, kun sen valtakunnallinen kannatus 12,5 prosenttia.

Sinnemäki ei kuitenkaan harmitusta tunnusta.

–Kun Helsingillä on aiempaa poliittisempi johto, se myös näkyy valtakunnan poliittisessa keskustelussa. Se on ollut aiemmin oikeastaan yksi suomalainen erityispiirre, että pääkaupunki tai kaupungit eivät keskustelussa juuri näy. On ihan luonnollista, että pääkaupungin pormestari näkyy ja minusta se on hyvä asia Suomen ja Helsingin kannalta.

Vihreiden kaupunkipoliittisissa teeseissä korostuvat hallituksen ja maakuntakritiikin ohella puolueen tutut teemat: ilmaston- ja ympäristönsuojelu, koulutus ja kasvatus, joukkoliikenne, pyöräily sekä tiivis kaupunkirakenne.

Apulaispormestari korostaa, että etenkin liikenne on politiikan sektori, jossa tarvitaan valtion sekä kaupunkien tiivistä yhteistyötä sekä yhteisiä panostuksia.

–Kun kaupungit kasvavat voimakkaasti, liikennejärjestelmän murros pitää ottaa vakavasti. Siinä myös valtion kannattaa osallistua aiempaa suuremmilla satsauksilla. Tämä näkyy jo muissa Pohjoismaissa, Sinnemäki sanoo.

Lisäksi hän korostaa, että kaupungeilla on yhä suurempi rooli ilmastopolitiikassa eikä pelkästään sen vuoksi, että kaupungistuminen tuo yhä enemmän ihmisiä kaupunkeihin. Kaupungit ohjaavat omalla politiikallaan paitsi, miten ihmiset liikkuvat myös sitä, miten ja millaisia rakennuksia tehdään.

–Kunnat paitsi omistavat suuren kiinteistömassan myös ohjaavat kaavoituksella sitä, millä tavalla kiinteistöjä rakennetaan. Helsingissä linjataan nyt, että energiatehokkuusvaatimukset ovat tiukempia kuin kansalliset normit, kertoo Sinnemäki.

–Suurimmat investoinnit pitää kohdistaa energiatehokkuuteen ja sitä kautta lämmön tarpeen vähentämiseen. Mutta osittain kysymys on myös polttoaineratkaisusta. Helsinki on linjannut, että hiiltä korvataan myös puubiomassalla, sähköntuotantoa korvataan uusiutuvilla. Meillä on aika paljon meneillään Helsingissä eri kokoisia maalämmön hyödyntämiseen isommassa mittakaavassa.

Maanantaina julkaistuja teesejä on vihreiden mukaan tarkoitus vielä syventää niin nyt aloittaneessa verkostossa kuin puolueen ajatuspaja Visionkin kanssa.

Onko tässä tarkoitus valmistautua hallitusneuvotteluihin 2019?

–Kun meillä on eripuolilla Suomea eri kokoisissa mutta isommissa kaupungeissa nyt työ alkanut kuntavaalien jälkeen, ja on työstetty strategioita, niin jaetaan niitä ideoita, ajatuksia ja kehityssuuntia. Vankkana kaupunkipoliitikkona ajattelen niin, että kaiken politiikan tarkoitus ei suinkaan ole valmistautua hallitusneuvotteluihin, vaan että todelliset ratkaisut tehdään niissä kaupungeissa, Sinnemäki nauraa.

–Nyt haetaan sitä, että kannattaa pitää yhteyttä ja miettiä asioita yhdessä.