Suomen lain salliva suhtautuminen poliittisiin lakkoihin on poikkeuksellista. Useat eri ammattiliitot olivat keskiviikkona lakossa Juha Sipilän hallituksen kaavailemaa irtisanomisten helpottamista vastaan.

Turun yliopiston työoikeuden professori Seppo Koskinen ei halua leimata työtaistelutoimia suoralta kädeltä pelkästään poliittisiksi lakoiksi. Hän huomauttaa, että vaikka työtaistelutoimien taustalla on maan hallituksen suunnitelmat, koskevat ne myös työehtosopimuksissa olevia viittausmääräyksiä voimassa olevaan lakiin.

”Ehtoja ei pyritä muuttamaan vaan puolustamaan”, Koskinen sanoo.

Työoikeuden professori on arvostellut suomalaisten sallivaa linjaa poliittisiin lakkoihin. Tammikuussa Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVAn julkaisemassa Protestin rajat -selvityksessä Koskinen vertaili 12 Euroopan maan käytäntöjä.

Täysin kiellettyjä poliittiset lakot ovat muun muassa Saksassa, Britanniassa, Hollannissa, Espanjassa ja Kreikassa. Jollakin tapaa poliittisia lakkoja on rajoitettu Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa sekä Ranskassa, Belgiassa ja Italiassa. Kokonaan sallittuja poliittiset lakot ovat ainoastaan Suomessa, vaikka virkaehtosopimuslaeissa poliittiset lakot onkin virkamiehiltä kielletty.

Toki Koskinen korostaa, että mitä maan lainsäädäntö sanoo poliittisista lakoista, on yksi asia ja käytännön todellisuus sitten aivan toinen.

”Esimerkiksi vaikka Kreikka tai Espanja, niin kyllähän siellä on poliittisia työtaisteluja koko ajan. Meillä taas on ollut pitkään se systeemi, että vaikka tällaiset työtaistelut ovat olleet sallittuja, niitä ei ole ollut. Mutta nyt on”, Koskinen sanoo viitaten aktiivimallin ja niin kutsutun irtisanomislain vastaisiin toimiin.

Saksassa poliittiset lakot ovat Koskisen mukaan kiellettyjä, koska poliittisia tavoitteita ei voida ratkoa työntekijä- ja työnantajaosapuolten sopimuksilla, eikä työantaja voi niihin siksi vastata.

Lisäksi keskeinen periaate saksalaisessa oikeuskäytännössä on Koskisen mukaan oikeasuhtaisuus: Työtaistelutoimenpiteen pitää olla oikein mitoitettu sitä vastaan, mitä taistellaan.

Ruotsissa poliittiset lakot taas ovat pääosin sallittuja. Koskinen täsmentää, että suurta eroa Ruotsin ja Suomen laissa ei ole, mutta maiden oikeusistuimissa käytäntö on silti muotoutunut erilaiseksi. Ruotsissa sallitun työtaistelun tulee olla mielenosoituksellinen ja kestoltaan lyhyt.

”Ruotsia voisi kuvata niin, että ’tunti vain’. Se on mielenosoitus silloin. Suomessa poliittinen mielenilmaus voi olla myöskin lakko, eikä pelkkä mielenosoitus. Meillä voi laillisesti lähteä koko päiväksi pois töistä. Tässä mielessä Suomi on sallivampi”, Koskinen arvioi.

Tätä linjaa olisi Koskisen mukaan varaa kiristääkin, mutta Sipilän hallituksen keinoilla menestys ei ole taattu.

”Nyt kun hallituksen seikkailua on seurannut, kyllä siitä sellainen mieli itsellä on, ettei suin päin pidä lähteä sotimaan, vaan yhteisesti ja kolmikantaisesti tulee rakentaa pohja ja vähitellen sitten ne uudistukset tulevat. Tällainen tykittäminen ja siihen liittyvä jonkinlainen pakottaminenkin ei ole normaalia suomalaista työlainsäädännön valmistelua.”

Tällä tavalla voisi Koskisen mukaan harkita myös poliittisten työtaistelujen rajaamista.

”Voisiko niitä jotenkin suunnata lyhytaikaisiksi ja myös työajan ulkopuolisiksi tapahtumiksi.”