Hallitus on alkanut valmistella rivakkaa tahtia lakimuutosta, joka mahdollistaisi yksityisten palvelutuottajien laajemman käytön työvoimapalveluiden tuottajana. Ajatuksena on, että yritykset voisivat esimerkiksi haastatella työnhakijoita, arvioida näiden palvelutarvetta ja laatia työnhakijoiden kanssa työllistymissuunnitelmia.

Muutos liittyy maakuntauudistukseen, jonka on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2020, ja joka siirtää vastuun työvoimapalveluista maakunnille. Nyt esitetyn muutoksen on tarkoitus antaa mahdollisuus kokeilla malleja, joista on tarkoitus tulla pysyviä maakuntauudistuksen jälkeen.

–Kokeiluja tehdään, jotta aloitus olisi mahdollisimman sujuva, kun maakunnat aloittavat toimintansa vuonna 2020, kertoo Jarkko Tonttila työ- ja elinkeinoministeriöstä (TEM).

Nyt esitetyt muutokset ovat väliaikaisia, sillä maakuntauudistus myllää lainsäädäntöä uusiksi tullessaan voimaan vuonna 2020. Tarkoituksena on, että yksityiset yritykset voisivat tuolloin hoitaa laajemmin työllisyyspalveluita.

Esitys voi toteutuessaan avata väylän isoon markkinan työvoimapalveluyrityksille. Tonttilan mukaan uudistukset voivat teoriassa avata yrityksille jopa 400 miljoonan euron markkinan. Suuruutta on kuitenkin vaikeaa arvioida, sillä maakunnat päättävät aikanaan siitä, minkä verran palveluita ostavat.

Henkilöstöpalveluyritysten Liiton mukaan hallituksen esitysten perusteella voi arvioida, että mahdollisen markkinan koko voisi lopulta nousta jopa 400–450 miljoonaan euroon.

Ajatus otetaan alalla tietysti tyytyväisinä vastaan. Yksityisellä sektorilla on alan mukaan paljon tarjottavaa: suhteita yrityksiin, toimialojen tuntemusta, joustavuutta ja kehittyneitä työkaluja.

Henkilöstöpalveluyritys Baronan toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen taas korostaa yksityisen sektorin joustavuutta. Vanhala-Harmanen toimii myös Henkilöstöpalveluyritysten Liiton hallituksen puheenjohtajana.

–Julkisella sektorilla on hidasta lisätä ja vähentää työvoimaa. Ostopalveluilla palveluntarvetta pystytään muokkaamaan sen mukaan kuinka paljon palveluita tarvitaan ja mitä palveluita, hän sanoo.

Lakiehdotus on tällä hetkellä lausuntokierroksella, joka päättyy huhtikuun 6. päivä. Hallitus aikoo antaa esityksen mahdollisimman pian eduskunnalle.

Lue koko juttu Talouselämästä