Eduskunnassa kuohahti, kun valtiovarainministeriö julkisti sotesta lukuja, joiden mukaan valinnanvapaudesta ei ole odotettavissa säästöjä lainkaan. Oppositiossa on ihmetelty ministerien kommentteja, joiden mukaan valinnanvapaudesta ei ollut tarkoituskaan säästää.

Uusi Suomi tarkisti, että säästöt mainitaan hallituksen esityksessä, mutta niin mainitaan myös kustannusriskit.

Sote-uudistuksen yksi merkittävimmistä tavoitteista on hillitä kustannusten kasvua kolmella miljardilla eurolla. Oppositio suorastaan pöyristyi, kun torstaina paljastui, ettei valinnanvapaudesta saada säästöjä lainkaan. Valinnanvapauslakiesitys on osa sote-uudistusten lakipakettia ja se avaa sote-markkinat yksityisille terveysyrityksille, mitä etenkin kokoomus on ajanut.

Hallitus korosti sekä valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) että pääministeri Juha Sipilän (kesk.) suulla, että valinnanvapauden ei ole ollut tarkoituskaan olla säästötoimi, vaan nopeuttaa hoitoon pääsyä. Orpo myönsi eduskunnassa torstaina, että kansliapäällikkö Martti Hetemäen eduskunnalle toimittavat laskelmat ovat pätevät. Valinnanvapausmalli ei säästä.

– Ei, ei valinnanvapaus ole säästötoimi. Valinnanvapaus rakennetaan siksi, että ihmiset pääsevät hoitoon, mihin he eivät tänä päivänä pääse. Tänä päivänä ihmiset ovat jonossa; valinnanvapauden myötä meille syntyy sote-keskuksia, joista osa on julkisia ja osa yksityisiä tuotantolaitoksia, ja ne ovat lähipalvelu, Orpo sanoi.

Hetemäen paperin mukaan sote-uudistuksen säästöt ja säästöpotentiaali muodostuvat lähes kokonaan tiedon ja teknologian uusista käyttötavoista, joille on kirjattu neljän miljardin euron säästöpotentiaali. Lue lisää: ”Valinnanvapaus 0€” – Tämä paperi aiheutti hässäkän eduskunnassa: Paljastus, harhautus vai väärinkäsitys?

Hallituksen valinnanvapauslakiesityksessä puhutaan kustannusten hillinnästä. Esityksessä korostetaan, että valinnanvapauslaki on osa sote-uudistusta ja todetaan sen jälkeen, että yhtenä tavoitteena on hillitä kustannusten kasvua.

– Kustannusten kasvun hillitseminen on myös varsin merkittävä tavoite, sillä uudistuksella tavoitellaan kolmen miljardin euron säästöjä tulevaisuudessa. Kustannusten kasvun hillinnän tarkoituksena on turvata palveluiden saatavuus myös tulevaisuudessa. Jos kustannusten kasvua ei saada hillittyä, vaarantuu valtion mahdollisuus tarjota väestölleen nämä palvelut, esityksessä todetaan uudistuksen tavoitteista.

Kustannusten hillintään viitataan myös valinnanvapauslain vaikutusarviossa, josta on tehty tiivistelmä 400-sivuisen lakiehdotuksen alkupuolelle.

–Lakiehdotus loisi edellytyksiä kustannusten hillitsemiseen pidemmällä aikavälillä, mutta vaatisi investointeja valinnanvapauden rakentamiseen uudistuksen alkuvaiheessa. Kustannusten hillinnän tavoitteet ovat kuitenkin erittäin vaativia ja ne edellyttävät maakunnilta järjestäjinä uudenlaista johtamis- ym. osaamista. Esitys sisältää sekä kustannuksia kasvattavia että niitä hillitseviä elementtejä, tiivistelmässä todetaan.

–Tarkkojen numeeristen laskelmien esittäminen julkistaloudellisista vaikutuksista on haastavaa, koska toteutuminen riippuu maakuntien päätöksistä, palvelutuottajien markkinoille tulosta ja lisäksi asiakkaiden valinnoista. Esityksellä tavoitellaan kustannusten hillinnän lisäksi parempaa palvelujen saatavuutta perustasolla. Näin ollen esityksen tavoitteet ovat kunnianhimoiset mutta myös moniulotteiset. Mikäli kysyntä perustasolla kasvaisi nopeasti, palvelujen laadun tai saatavuuden olisi joustettava. Näin erityisesti silloin, mikäli budjettirajoite ei joustaisi ja toiminta ei tehostuisi.

Valinnanvapauspalvelut vastaavat noin kolmasosaa kaikista sosiaali- ja terveydenhuollon menoista. Esityksen mukaan asiakkaiden määrää tulevassa valinnanvapausjärjestelmässä on erittäin vaikea arvioida ennalta luotettavasti, mikä osaltaan lisää järjestelmän rahoitukseen liittyvää riskiä.

–Toisaalta valinnanvapauteen sisältyy riski kustannusten kasvusta johtuen esim. suunhoidon kysynnän potentiaalisesta kasvusta sekä päällekkäisestä tarjonnasta, esityksessä todetaan.

Kilpailusta saatavat tehokkuushyödyt etenkin perustasolla voisivat esityksen mukaan myös vähentää kustannuksia erikoissairaanhoidossa.

–Nopeampi hoitoon pääsy perustasolla voisi estää asiakkaiden tilanteiden kroonistumista ja/tai monimutkaistumista ja siten vähentää asiakkaiden hoidontarvetta erikoistasolla. Tämä puolestaan voisi vähentää erikoissairaanhoidon kustannuksia ja siten hillitä kustannusten kasvua.

Arviointineuvostolta tuli pyyhkeitä

Talouspolitiikan arviointineuvosto katsoi maaliskuussa, etteivät soten säästötavoitteet ole uskottavia ja totesi, että valinnanvapausesitys ”sisältää piirteitä, jotka ovat omiaan kasvattamaan sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia”.

–Erityisen tärkeitä mekanismeja tässä ovat saatavuuden parantaminen uudistuksen tavoitteena, sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon valinnanvapausratkaisujen yhteisvaikutukset. Näiden lisäksi kustannuksia lisää mm. toimivan kilpailun vaatima mittava sääntely, arviointineuvosto totesi.

Arviointineuvosto huomautti, että tavoitteet kustannussäästöistä ja palvelujen saatavuuden parantamisesta perusterveydenhuollossa ovat ristiriidassa keskenään.

–Tätä olennaista ristiriitaa ei ole esityksessä kuitenkaan arvioitu tarkemmin. Valinnanvapausesityksen mukaan ristiriitaa lieventää se, että peruspalvelujen parempi saatavuus voi vähentää kustannuksia erikoissairaanhoidossa, mutta tältä osin esityksessä ei anneta minkäänlaista viitettä tutkimuskirjallisuuteen tai esitetä minkäänlaista määrällistä arviota mekanismin mittaluokasta.

–Saatavuuden parantuminen voi lisätä kustannuksia myös sitä kautta, että nykyään työterveyshuollossa ja yksityisessä terveydenhuollossa palveltavat asiakkaat siirtyvät käyttämään voimakkaammin julkisesti rahoitettuja sote-keskuksia. Kustannukset kasvavat, jos tätä siirtymää ei ole riittävästi otettu huomioon kapitaatiomallissa. Jälkimmäinen on vaikeaa, ellei mahdotonta, käytössä olevan datan puitteissa. Esityksessä ei ole arvioitu näiden siirtymien mittaluokkaa.