Vuoden 1918 sisällissodan päättymisestä tulee tänään kuluneeksi tasan 100 vuotta. Helsingin yliopiston oikeushistorian ja roomalaisen oikeuden professori Jukka Kekkonen sanoo, että on häkellyttävää, kuinka pian yhteiskunta- ja oikeuspolitiikan linja muuttui Suomessa sodan jälkeen.

–Kuningashanke kaatui, kunnallinen demokratia käynnistyi jo vuoden 1918 lopulla, eduskuntavaalit järjestettiin maaliskuussa 1919 ja tasavaltalainen hallitusmuoto säädettiin heinäkuussa 1919. K.J. Ståhlberista tuli ensimmäinen tasavallan presidentti, hän luettelee Puheenvuoron blogissaan .

–Eikä tässä kaikki. Demokraattisen oikeusvaltion perustaa turvasi myös riippumaton tuomioistuinlaitos, joka oli KKO:n ja KHO:n perustamisen kautta toteutettu jo syksyllä 1918. Ministerivastuulaki säädettiin 1922. Suomesta tuli ajan mittapuun mukainen oikeusvaltio, Kekkonen jatkaa.

1918 muutti Kekkosen mukaan aikaisemmin kaavailtu vallanjakoa: kansanvaltaisuuden elementit heikkenivät ja tasavallan presidentin valtasoikeudet säädettiin erittäin vahvoiksi.

Yhteiskuntasovun rakentamista ajatellen erityisen tärkeitä olivat hänen mukaansa myös maanjakolait (Lex-Kallio ja torpparivapautus) sekä muu lainsäädäntö, jolla pyrittiin parantamaan yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olleiden asemaa.

–Mikä käänsi suunnan, kysytään usein? Varsinkin ulkomaalaiset kollegat pitävät suunnan muutosta suoranaisena ihmeenä, Kekkonen kommentoi.

Hän sanoo, että muutoksen syyt olivat sekä maan sisällä, että kansainvälisen poliittisen arkkitehtuurin muutoksissa.

–Suomen kansainvälinen maine oli kärsinyt vankileirien kurjuuden tultua ensin pohjoismaiden ja sitten laajemminkin ulkomaiden lehdistön tietoon. Saksan häviö maailmasodassa luhisti kuningashankkeen. Suunnan oli pakko muuttua, jotta nuori valtio saisi maailmansotien voittajavaltioiden hyväksynnän. Politiikan linja siirtyi näissä olosuhteissa kohti maltillista keskustaa, hän toteaa.

Demokraattinen oikeusvaltio joutui Kekkosen mukaan Suomessa kovalle koetukselle maailmansotien välisenä aikana.

–Oikeudenkäyttö politisoitui ja demokratiaa rajoitettiin. Suomalainen yhteiskunta kesti demokratian kaventamisen vaatimukset paremmin kuin useimmat muut Euroopan maat. Lapuan liike kukistettiin. Laillisuusrintama voitti. Yhteiskunnallinen integraatio eteni merkittävästi 1930-luvun lopulla maalaisliiton ja sosialidemokraattien punamultayhteistyön käynnistymisen myötä.

Kekkonen kuvailee, että sovintoa vahvassa merkityksessä pystyttiin rakentamaan vasta toisen maailmansodan jälkeisinä vuosikymmeninä, kun Suomesta tuli demokraattinen oikeus- ja hyvinvointivaltio.

–Sovinto edellyttää aitoa demokratiaa, johon kuuluu mahdollisuus keskustelulla kipeistäkin asioista ja olla oikeassa tai väärässä ilman sanktioiden pelkoa, hän painottaa.

Lue myös: Sisällissota alkoi 100 vuotta sitten - Juha Sipilä: ”Suomen esimerkille olisi käyttöä”