Sisäministeri Kai Mykkänen (kok) kertoo blogissaan työmatkastaan EU:n etelärajoilla Italiassa ja Kreikassa. Italia ja Kreikka olivat vuoden 2015 pakolaiskriisin merkittävimpiä saapumismaita. Mykkänen vieraili muun muassa Lesboksen saarella, ”joka oli vuoden 2015 pakolaiskriisin polttopisteitä”.

”Vierailumme aikana Lesbokselle rantautui kolme venettä, yhteensä reilut 100 ihmistä. Heidät tuotiin busseilla leirille, jossa tulopuhuttelu, rekisteröinti Frontexin kautta EU:n yhteisiin tietojärjestelmiin, terveystarkastus, Europolin seula, majoitukseen ohjaaminen ym näyttivät sujuvan järjestäytyneesti kuin lentoasemalla. Resursseja on tähän tilanteeseen riittävästi. Suuren osan maksamme yhdessä. Euroopan rajavirasto Frontexin alkutarkastusten lisäksi myös turvapaikkapuhuttelut ja päätösten valmistelut tehdään valtaosin EU:n yhteisen turvapaikkavirasto EASO:n palkkalistoilla olevien toimesta. Isäntien mukaan ensimmäisen turvapaikkapäätöksen tekemiseen menee nyt keskimäärin 68 päivää saapumisesta. Reilu puolet saa myönteisen päätöksen ja heidät siirretään mantereelle. Lopuista suurin osa valittaa. Lainvoimaisen kielteisen päätöksen saaneet siirretään leirillä suljetulle alueelle, josta heidät palautetaan”, Mykkänen kertoo nykytilanteesta Lesboksella.

Mykkänen kuitenkin kysyy, kestäisikö tämä mekanismi, jos tulijoiden määrä kymmenkertaistuisi.

Lue myös: Juha Sipilä kertoi haastattelutunnilla, miksi lupasi kotinsa turvapaikanhakijoille: ”Onneksi tuo perhe on nyt turvassa muualla”

Mykkänen myös kertoo keskustelleensa Ateenassa mantereelle siirrettyjen leirillä työskentelevien psykologien kanssa.

”Moni tulija on kuulemma pettynyt, kun näkee vaatimattomat olosuhteet ja tajuaa, ettei matkan jatkaminen Kreikasta Saksan suuntaan enää onnistu parin vuoden takaiseen tapaan, vaan tulijoiden pitäisi oikeasti jäädä Kreikkaan. Tästä syystä myös vapaaehtoiseen paluuseen tartutaan Kreikassa selvästi useammin kuin Suomessa. Ikävä mutta nähdäkseni väistämätön johtopäätös edellisestä on, että monet pakenevat jotain muuta kuin vainoa, kidutusta tai kuoleman vaaraa. Paremman elämän etsiminen on täysin ymmärrettävä ja hyväksyttävä motiivi. Mutta sen sotkeminen turvapaikkaan tukkii järjestelmän ja romahduttaa auttamisen halun Euroopassa. Se on opittu viimeistään viimeisten neljän vuoden aikana”, Mykkänen kirjoittaa.

”Turvapaikkajärjestelmä pitää rajata vainotuille. Yhtä tärkeää on, että laillisesti Eurooppaan jäävät kotoutetaan yhdenvertaisina eurooppalaisina ja kohdataan empaattisesti ihmisinä”, sisäministeri linjaa.

Lue myös: Petteri Orpolta selitys vuoden 2015 tapahtumille: ”Me emme voineet pysäyttää – He olisivat voineet hakea turvapaikkaa joka tapauksessa”

Mykkäsen mielestä turvapaikkaprosessia EU:n ulkorajoilla tulee vahvistaa ja muut kuin vainotut käännytettävä näistä ulkorajakeskuksista. Turvapaikkakriteerejä pitäisi Mykkäsen mukaan täsmentää niin, että painopistettä siirretään naisiin, lapsiin ja haavoittuvimpiin.

”Suomen EU-puheenjohtajuus osuu potentiaaliseen saranakohtaan. Komissio vaihtuu kesällä eurovaalien jälkeen. Minusta komission uuden puheenjohtajan on aika ottaa turvapaikkapolitiikka kolmen tärkeimmän tehtävänsä joukkoon. Nykyinen komissio ei minusta ole tajunnut, kuinka perustavalla tavalla turvapaikkakriisi on huojuttanut Euroopan yhteistyön perustaa”, Mykkänen kirjoittaa.

LUE KOKO BLOGI PUHEENVUOROSTA: Kai Mykkänen: Onko kriisinkestävä turvapaikkajärjestelmä mahdoton?