Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) kommentoi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen langettavaa ratkaisua Suomelle. Päätös liittyy Suomesta joulukuussa 2017 käännytettyyn turvapaikanhakijaan. Irakilainen turvapaikanhakija surmattiin hänen palattuaan kotimaahansa.

”Tuomioistuimen ratkaisu on erittäin painava ja merkittävä. On todella vakava asia, että oikeusvaltiomme ei ole onnistunut tässä tapauksessa suojelemaan kaikista tärkeimmän oikeuden, elämän turvaamista. Olen ottanut asian välittömästi esiin ministeriössä ja selvitämme huolella sen, miten voimme varmistaa, ettei tällaista enää tapahtuisi”, Ohisalo sanoo tiedotteessa.

EIT:n mukaan Suomi rikkoi ratkaisullaan Euroopan ihmisoikeussopimusta. Tämä on ensimmäinen kerta, kun Suomen todetaan loukanneen sopimusta.

Median mukaan tuomio koskee irakilaista turvapaikanhakijaa, jolle Suomi antoi käännytyspäätöksen vuonna 2016. Hän palasi Bagdadiin talvella 2017, missä hänet tapettiin, Yle kertoo.

Ohisalon tiedotteen mukaan sisäministeriö on käynnistämässä hallitusohjelman mukaisen laajan ja toimenpide-esityksiin tähtäävän selvityshankkeen turvapaikkapolitiikkaan vuosina 2015-2019 tehtyjen muutosten vaikutuksista. Hallitusohjelman mukaisesti selvitetään myös näyttökynnyksen kohtuullisuutta sekä muita toimia turvapaikkajärjestelmän oikeusvarmuuden vahvistamiseksi.

”Turvapaikkajärjestelmän tärkein tehtävä on turvata ihmisoikeudet ja antaa suojelua sitä tarvitseville. Viranomaisten velvollisuus on suojella ja edistää perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista. Turvapaikanhakijoiden hakemukset on käsiteltävä yksilöllisesti, oikeudenmukaisesti ja sujuvasti. Turvapaikkajärjestelmästä tehdyn riippumattoman selvityksen kaikki toimenpide-ehdotukset järjestelmän korjaamiseksi ovat valmistelussa tai toimeenpanossa”, Ohisalo sanoo.

EIT:n ratkaisu: Suomen viranomaiset olivat tietoisia hengenvaaran uhasta

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) antoi 14. marraskuuta 2019 Suomea koskevan ratkaisunsa turvapaikanhakijan palauttamista Irakiin koskevassa asiassa.

Ulkoministeriö tiedottaa ratkaisusta. Tiedotteen mukaan tapauksesta valittaneen henkilön isä oli hakenut Suomesta kansainvälistä suojelua vuonna 2015 Irakiin palauttamista vastaan. Maahanmuuttovirasto hylkäsi hänen turvapaikkaa ja oleskelulupaa koskevan hakemuksensa ja hallinto-oikeus hylkäsi valittajan isän valituksen. Korkein hallinto-oikeus ei myöntänyt asiassa valituslupaa.

Valittajan isä palasi Irakiin vapaaehtoisesti prosessin ollessa vielä kesken korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Valittajan esittämän tiedon mukaan hänen isänsä kuoli Irakissa paluunsa jälkeen.

Valittaja teki EIT:lle valituksen, jossa hän väitti, että hänen isänsä palauttaminen Irakiin merkitsi Euroopan ihmisoikeussopimuksen 2 artiklan (oikeus elämään) ja 3 artiklan (kidutuksen ja epäinhimillisen kohtelun kielto) loukkaamista. Lisäksi valittaja katsoi, että hänen isänsä käännytyspäätöksen ja kuoleman aiheuttama kärsimys hänelle itselleen merkitsi myös Euroopan ihmisoikeussopimuksen 3 artiklan loukkausta.

EIT totesi, että asiassa on valittajan isän osalta loukattu Euroopan ihmisoikeussopimuksen 2 ja 3 artikloja käsiteltäessä isän turvapaikkahakemusta.

EIT:n ratkaisun mukaan surmattu oli sunnimuslimi, jonka henkeä oli aiemminkin uhattu Irakissa. Ratkaisun mukaan Suomen viranomaiset epäonnistuivat arvioidessaan shia- ja sunnimuslimien välisten jännitteiden muodostamaa riskiä.

”EIT katsoi ratkaisussaan, että Suomen viranomaisten tekemä arviointi tosiseikoista ja siitä riskistä, jolle valittajan isä altistuisi Irakiin käännytettynä, ei vastannut laadultaan Euroopan ihmisoikeussopimuksen 2 ja 3 artiklan vaatimuksia. EIT katsoi, että viranomaiset olivat tai niiden olisi tullut olla tietoisia niistä tosiseikoista, jotka viittasivat siihen, että valittajan isä saattaisi altistua hengenvaaralle tai voisi olla vaarassa tulla kaltoin kohdelluksi palattuaan Irakiin”, ulkoministeriö summaa ratkaisua.

EIT katsoi, että valittajan itsensä osalta valitus oli ilmeisen perusteeton eikä ottanut valitusta siltä osin tutkittavaksi. EIT määräsi valtion korvaamaan valittajalle 20 000 euroa vahingonkorvauksena aineettomasta vahingosta sekä 4 500 euroa oikeudenkäyntikulujen osalta.