Sote-palvelujen saatavuuden ihmelääkkeeksi tarjottu lääkärien määrän lisääminen ei ratkaise nykyisen terveydenhuoltojärjestelmän ongelmallisuutta, kirjoittaa Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran Uudistumiskyky-teeman johtaja Antti Kivelä Sitran blogissa. Kivelän kirjoitus on julkaistu jo maaliskuussa, mutta siitä on virinnyt uutta keskustelua muun muassa entisen poliitikon ja Kelan pääjohtajan, nykyisen Sitran neuvonantajan Liisa Hyssälän nostamana.

Kivelä tarjoaa radikaalin keskustelunavauksen:

”Käytännössä perusterveydenhuollon lääkärikäynnit voitaisiin todennäköisesti hoitaa noin 2 500 lääkärillä koko maassa. Kun lääkäreitä on tällä hetkellä noin 22 000, niin tämä olisi noin 10-15 prosenttia koko lääkärikunnasta”, Kivelä kirjoittaa.

Lääkäriresurssit ovat kohdentuneet perusterveydenhuollon sijaan erityisesti erikoissairaanhoitoon. Lääkäriliitto kertoi huhtikuussa, että kunnallisessa perusterveydenhuollossa työskentelee vajaat 4 000 lääkäriä. Tämän lisäksi työterveyshuollossa ja lääkärien yksityisvastaanotolla tuotetaan perustason terveydenhuoltoa yhteensä noin 2000 lääkärin työpanoksen verran.

Perusterveydenhuollon avohoidon lääkäripalveluissa on vuosittain noin 14 miljoonaa käyntiä.

”Toista kautta laskien asiaa voidaan arvioida jakamalla noin 14 miljoonaa käyntiä 2 500 lääkärillä. Tulokseksi saadaan noin 5 600 käyntiä vuodessa per lääkäri, joka tarkoittaisi noin 20 kontaktia per työpäivä. Kun asiakas tunnetaan hyvin ennestään, näistäkin osa voidaan toteuttaa puhelimitse, sähköpostilla tai muun sähköisen kanavan kautta. Uskoisin että noin 20 kontaktia per päivä on vähäinen, koska esimerkiksi virolainen perhelääkäri hoitaa tällä hetkellä noin 100 kontaktia per päivä”, Kivelä perustelee.

Kivelän mukaan ongelmana palveluiden saatavuudessa ei ole lääkärien määrä vaan se, miten terveydenhuoltojärjestelmä on rakennettu.

”Suomen peruspalvelujärjestelmä on nelikanavainen eli perusterveydenhuollon palveluita tarjoavat terveyskeskukset, työterveyshuolto, yksityiset lääkäriasemat sekä Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö. Suomen nelikanavainen perusterveydenhuollon avosairaanhoidon eli lääkärikäyntien rakenne on ainutlaatuinen maailmassa. Missään muussa maassa ei ole valtiovallan toimenpiteillä kehitetty järjestelmää, jossa on peräti neljä erilaista toimintatapaa, joista kolmea valtio tukee huomattavasti – ja missä tästä tuesta huolimatta se neljäs tapa eli vakuutus- ja omarahoitteisten palvelujen käyttö, kasvaa, koska kolme edellä mainittua eivät riitä vastaamaan kansalaisten tarpeisiin”, Kivelä kirjoittaa.

Tässä nykyisessä hallinnollisessa järjestelmässä asiakas on Kivelän mukaan unohdettu ja hän tarjoaakin ratkaisuksi omalääkärimallia pitkine asiakassuhteineen. Rahoitukseen hän ehdottaa mallia, kaikilla olisi omavastuuosuus ja lopun kustantaisi Kela.

”Tuottajina voisivat olla omalääkärit, jotka voisivat olla yrittäjiä, julkista sektoria tai ketjujen palveluksessa”, hän ehdottaa.