Helsingin yliopiston Venäjän professori Timo Vihavainen ja kustantaja Touko Siltala ihmettelevät kirjailija Sofi Oksasen väitettä suomalaisten koulukirjojen rajoittamisesta Neuvostoliiton aikana.

–Suomalaisiin koulukirjoihin vaadittiin Moskovan hyväksyntä ja Moskova vaikutti myös siihen, millaisia kirjoja meillä oli saatavilla. Se vaikutti siihen, millaisia kirjoja kirjastoissa oli. Se vaikutti siihen, millaista tietoa meillä oli saatavilla ja millaista tietoa meitä rohkaistiin hankkimaan, Oksanen kirjoitti eilen Kainuun Sanomissa.

Vihavainen tyrmää Oksasen väitteen Moskovan hyväksynnän vaatimisesta.

–Ei varmasti vaadittu, Vihavainen sanoo Uudelle Suomelle.

Hänen mukaansa vastaavia puheita on liikkeellä, mutta hän kiistää sen paikkansapitävyyden.

Vihavainen kertoo, että oli oppikirjaseminaareja, joissa vertailtiin eri osapuolten näkemyksiä. Vihavainen ei kuitenkaan osaa kertoa tarkemmin, mitä seminaareissa käsiteltiin. Hän muistuttaa myös salaisesta lisäpöytäkirjasta Molotov-Ribbentrop-sopimusessa. Salaisen lisäpöytäkirjan mukaan sovittiin etupiirijaosta niin, että Suomi, Baltian maat, Puola ja Romania olisivat Venäjän etupiiriä.

–Neuvostoliittolaiset väittivät, ettei sellaista [salaista lisäpöytäkirjaa] ollut, mutta kyllä suomalaiset väittivät että se oli, Vihavainen sanoi.

Myöskään Siltala ei ole kuullut, että Oksasen mainitsemaa Moskovan määräysvaltaa Suomen oppikirjoissa olisi ollut. Hän kuitenkin korostaa, että on itse tullut kustannusalalle 1980-luvulla.

Siltala muistuttaa 1975 julki tulleesta, kohua herättäneestä Pirkkalan monisteesta.

–Oli kotimaisen opetushallituksen sosiaalidemokraattisten virkamiesten toimin liikkeelle lähtenyt Pirkkalan monistehanke, jossa kirjoitettiin marxilaista historiankirjoitusta, jolla oli ihan selvät poliittiset tavoitteet, Siltala sanoo Uudelle Suomelle.

Hän kertoo, että ei ole koskaan kuullut, että Neuvostoliitto tai sen edustajat olisivat millään tavalla yrittäneet vaikuttaa koulukirjoihin.

–En ole tällaista kuullut. Mielelläni kuulisin lisätietoja Sofilta. Sehän oli selvää, että täällä oli innokkaita suomalaisia kommunisteja, joiden piirissä esiintyi tällaisia tiettyjä historian tulkintojen paheksuntaa, ja vaadittiin marxilaisen historiankirjoituksen neuvostoliittolaisen näkemyksen mukaista historian kirjoitusta. Sellaista vaadittiin, mutta en muista että sitä oltaisiin tehty, paitsi tässä Pirkkalan monistuksen tapauksessa, Siltala kertoo.

Oksanen kertoi myös suomalaisten itsesensuurista Kainuun Sanomien kirjoituksessaan.

–Neuvostojärjestelmä pyrki ja nojasi siihen, että ihmiset oppivat olemaan puhumatta järjestelmälle epäsuotuisista asioista ja sisäistävät tämän toimintatavan kyseenalaistamatta. Varsin pitkälle se myös onnistui, Oksanen kirjoitti.

Siltalan mukaan itsesensuuri oli paljon, eikä siitä ole mitään epäselvyyttä.

–Sehän oli ihan selvä asia, että suomalaiset kustantajat ja lehtimiehet asettivat sanansa hyvin tarkkaan kun kyse oli Suomen ulkopolitiikasta ja Neuvostoliittoa koskevista asioista. Se oli aivan päivänselvä asia, että näin oli, Siltala sanoo.