Kansanedustajat alkoivat ruotia tämän vuoden neljättä lisäbudjettia eduskunnassa tiistaina.

Rinteen hallituksen lisätalousarvioesitys vähentää 19 miljoonalla eurolla nettolainanottoa.

Käytännössä se ei vaikuta kuluvan vuoden nettolainanottotarpeeseen, joka on arviolta 2,4 miljardia euroa.

Nousukauden vaikutukset näkyvät lisätalousarvioehdotuksessa, jonka mukaan sosiaaliturvan puolelta kertyy 258 miljoonan euron säästöt. Alhainen syntyvyys vähentää lapsilisämenoja 13 miljoonalla eurolla.

Asumistuesta säästyy 70 miljoonaa euroa, kun saajamäärä alenee, perustoimeentuloturvan säästöt ovat 50 miljoonaa euroa, koska kotitaloudet saavat aiempaa lyhyemmän ajan ja entistä pienempää toimeentulotukea.

Myös muun muassa työttömyysetuuksista tulee valtiolle säästöjä, yhteensä 85 miljoonaa euroa.

Rahojen saajat ovat samat kuin edellishallituksen aikaan. Uusiutuvan energian tuotantotukeen luvataan lisärahaa 36,1 miljoonaa euroa. Lisäksi energiaintensiiviset yritykset saavat energiaveropalautuksia 10 miljoonaa euroa ja maatalous viisi miljoonaa euroa.

Ruokavirasto saa 3,3 miljoonaa ja kalatalous 1,6 miljoonaa euroa lisää. Sen sijaan muun muassa ammatillisen koulutuksen rahalisäys on 400 000 euroa. Raha menee Kuopion sapeli-iskun jälkiselvityksiin.

Alueiden kehittämisestä ja rakennerahoista vähennetään 30 miljoonaa euroa, mutta myöntämisvaltuuksia lisätään niin, että valtiolle tulee siitä 60 miljoonan euron lisämenot vuosille 2020-2022.

Ensi vuodelle myöntämisvaltuus kasvaa 18 miljoonaa, 2021 24 miljoonaa ja vuonna 2022 18 miljoonaa euroa.

Työvoima- ja yrityspalveluihin on luvassa lisärahaa vähän yli 30 miljoonaa euroa yhteensä. Kilpailuviraston momentilta leikataan 280 000 euroa.

Liikennepuolen rahoituksessa tehdään teknisiä muutoksia. Hallitus esittää, että Pohjolan Rautatiet Oy:n 102 miljoonaa euroa palautetaan budjettiin, mutta syy on kuulemma tekninen.

Hallitus haluaa varmistaa, ettei rautatieinfran suunnitteluraha hupene miinuskorkojen oloissa yhtiön taseessa. Budjettiin kirjattuna se on kaksivuotinen siirtomääräraha.

Raha voidaan budjettiehdotuksen mukaan käyttää Pohjolan Rautatiet Oy:n tai liikenne- ja viestintäministeriön alaisuuteen perustettavien hankeyhtiöiden osakepääomaan tai sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Rahalla voidaan kattaa Turun ja Tampereen radan suunnittelukustannuksia.

Määrärahojen perusteluosa näyttäisi tekevän eron hanke- ja suunnitteluyhtiöiden välillä.

Hallitus haluaa, että valtio pitää enemmistön, 51 prosentin omistuksen suunnitteluyhtiöissä. Valtio myös maksaa 51 prosenttia infrastruktuurihankkeiden suunnittelun ja suunnitteluyhtiöiden kustannuksista.

Hankeyhtiöiden osalta riittää, että yhtiöissä säilyy julkisomisteinen enemmistö. Perustamisvaiheessa valtiolla on lisäbudjettiesityksen mukaan 51 prosentin enemmistö hankeyhtiössä.

Hallitus kuitenkin lupaa, ettei valtio luovuta päätösvaltaansa hankeyhtiöille ”taloudellisesti tai yhteiskunnallisesti merkittävissä asioissa”.

Tampereen suunnan hankeyhtiö Suomi-rataan luvataan enintään 76,5 miljoonaa euroa ja hankeyhtiö Turun tunnin junan suunnittelukulujen kattamiseen enintään 38,2 miljoonaa euroa.