Kaksi merkittävää sote-asiantuntijaa kiistää väitteen siitä, että hallituksen sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus olisi kaatunut hallituksen ja lainvalmistelijoiden haluttomuuteen kuunnella asiantuntijoita ja tehdä heidän vaatimiaan muutoksia lakiesityksiin.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylijohtaja Marina Erhola ja sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo ottavat keskusteluun kantaa Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessaan.

”Julkisuudessa on esitetty, että sote-uudistus epäonnistui, koska valmistelijat eivät kuunnelleet asiantuntijoita. Tämä ei ole totta”, Erhola ja Hiilamo kirjoittavat.

Hallitusta on vaalikauden aikana toistuvasti syytelty asiantuntijoiden ylenkatsomisesta. Tuoreena esimerkkinä eduskunnan ”sote-valiokunta” julkaisi julkisoikeuden apulaisprofessori Pauli Rautiaisen lausunnon, jonka mukaan Sipilän hallituksen asenne perustuslakivaliokunnan vaatimia muutoksia kohtaan on ollut ”uppiniskainen”. Perustuslakivaliokunnan kuulemia asiantuntijoita puolestaan on hallitusriveistä haukuttu muun muassa ”perustuslakitalebaneiksi” .

LUE LISÄÄ: Professorin jäätävä sote-paperi paljastui: Sipilän hallitus ”uppiniskainen” – ”Jokaisen luvattava, ettei koskaan ryhdy tällaiseen”

Erholan ja Hiilamon mukaan asiantuntijat kuitenkin vaikuttivat hallituksen sote-esityksiin merkittävästi.

”Sote-valmistelussa otettiin huomioon asiantuntijoiden palautetta pitkin matkaa. Kesän 2017 jälkeen ehdotus valinnanvapauslaiksi kirjoitettiin kokonaan uudelleen. Joulukuussa 2017 poistettiin epäonnistunut erikoissairaanhoidon valinnanvapauden laajennus. Kompromissi oli historiallinen ja merkittävä”, he kirjoittavat.

”Edistysaskeleet jäivät huomaamatta, sillä julkisuutta hallitsivat uudistusta periaatteellisista tai ­intressisyistä vastustaneet asiantuntijat. Heitä valiokunnat kuulivat asiantuntijoina lakiesityksen yksityiskohtien korjaamisessa. Heille olisi kelvannut vain valmistellun mallin hylkääminen.”

Erholan ja Hiilamon mukaan heidän kaltaisensa asiantuntijat, ”jotka arvioivat mallin edut sen haittoja suuremmiksi”, jäivät julkisuudessa ja jopa eduskuntakuulemisissa paitsioon.

Erholan ja Hiilamon mukaan kaikkien uudistuksen valmistelijoiden, myös asiantuntijoiden, on katsottava peiliin. Heidän mukaansa ongelma asiantuntijatiedon hyödyntämisessä oli se, että arviot lakiesitysten perustuslainmukaisuudesta saatiin liian myöhään.

”Perinteinen tapa arvioida lakiesitysten perustuslainmukaisuutta vasta eduskunnan perustuslakivaliokunnassa ei toimi sote-uudistuksen kaltaisissa järjestelmämuutoksissa. Kahden perättäisen hallituksen ­aikana sote-uudistus on kaatunut siihen, ettei lakiesityksissä ehditty huomioida niiden perustuslainmukaisuutta. Tämä asiantuntemus on saatava lainvalmisteluun nykyistä varhaisemmassa vaiheessa”, kaksikko esittää.

”Sote-uudistus ei lopulta kaatunut suuriin periaatekysymyksiin tai perustuslakiin vaan yksityiskohtiin, joista olisi voitu sopia, jos olisi ollut tahtoa. Kaikilla valmisteluun osallistuneilla ja sitä kommentoineilla on peiliin katsomisen paikka. On järkyttävää, jos suomalaisten suurin uhka on toinen suomalainen”, he jatkavat.

LUE LISÄÄ:

Asiantuntijat perkasivat perustuslakivaliokunnan lausunnon: ”Harvinaisen vahvat moitteet hallitukselle”

Päivi Nergin sote-näkemys hämmentää: ”Miksi hallitus ja virkamiesjohto jatkuvasti viittaavat kintaalla oikeudellisille neuvoille”

Professorien sote-kommenteista heräsi ihmetys – ”Outoa toimintaa”

Ministeri Niinistöltä rajut syytökset: ”Palkkio 670–1340 €/lausunto – perustuslakitalebanit saivat tahtonsa läpi”