Päijät-Hämeen jättimäinen yhteisyritys terveydenhuoltoon ja sosiaalipalveluihin etenee tiukimman mahdollisen äänestyksen jälkeen. Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän hallitus äänesti asiasta maanantaina ja päätyi tulokseen 3–4.

Kolme hallituksen jäsentä olisi lähettänyt hankkeen vielä uudelleen jatkovalmisteluun. Neljä jäsentä katsoi, että virkamiesten valmistelemaa hanketta voidaan viedä eteenpäin. Nyt virkamiehet alkavat valmistella hankintapäätöksen ja yhteisyrityksen yksityiskohtia. Jos asiat etenevät suunnitelmien mukaan, päätös vaiheittain etenevästä hankinnasta syntyy kesäkuussa.

Kuntayhtymän hallituksessa hankkeen etenemistä vastustivat hallituksen lahtelainen puheenjohtaja Kari Lempinen (sd) sekä jäsenet Nina Saarinen (sd) ja Jouni Kaikkonen (vihr).

Hankkeen valmistelun puolesta äänestivät Jari Ronkainen (ps) , Sari Niinistö (kok), Kari Sulonen (kok) ja Tarja Tornio (kesk).

LUE SEURAAVAKSI:

Äänestyksen linjat eivät siis noudattaneet Sanna Marinin (sd) hallituksen kokoonpanoa, vaan kuntayhtymän hallituksen keskustalainen jäsen äänesti valmistelun etenemisen puolesta.

Viime viikon perjantaina perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) toi julkisuuteen epäilyksiä Päijät-Hämeen hankkeen suhteen. Ministeri muistutti eduskunnan perustuslakivaliokunnan linjauksesta, jonka mukaan kunnilla tai tulevilla maakunnilla pitää olla kaikissa oloissa mahdollisuus järjestää kuntalaisille peruspalveluja. Valiokunnan kannanotto liittyi viime keväänä kaatuneeseen Juha Sipilän (kesk) hallituksen sote-uudistukseen.

Talouselämä arvioi, että perusteilla oleva yhteisyritys saisi sopimuksen, jonka arvo on jopa miljardi euroa. Yhteisyrityksessä alueen kunnat omistaisivat vähemmistön ja mukaan valittava terveysyritys enemmistön. Yhteisyritys pyörittäisi muun muassa sote-keskuksia ja matalan kynnyksen päihde- ja mielenterveyspalveluja useissa Päijät-Hämeen kunnissa.

Sipilän hallituksen aikana Suomen kunnissa toteutui lukuisia sote-palvelujen ulkoistuksia, jotka repivät valtakunnan päättäjien ja paikallisten päättäjien välejä. Niistä suurin oli Länsi-Pohjan keskussairaalan ulkoistaminen terveysyhtiö Mehiläisen hoidettavaksi.

Voimassa on ulkoistuksia rajoittava laki, jota maan hallitukset ovat kiristäneet useaan otteeseen. Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän hanke siirtäisi yhteisyritykseen noin yhdeksän prosenttia yhtymän kokonaismenoista. Erikoissairaanhoito jäisi kokonaan sopimuksen ulkopuolelle, minkä lisäksi esimerkiksi vanhusten hoivapalvelut eivät kuulu tähän sopimukseen.