Hallituksen sote-esitystä aiemmin kritisoineet asiantuntijat ottivat viikonloppuna kantaa uudistuksen puolesta ja kohauttivat etenkin opposition keskuudessa ulostulollaan. Sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo kertoo nyt Uudelle Suomelle, miksi muutti mieltään.

Helsingin yliopiston professori Heikki Hiilamo, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylijohtaja Marina Erhola ja Aalto-yliopiston tutkimusjohtaja Katariina Silander katsoivat Helsingin Sanomissa julkaistussa mielipidekirjoituksessaan, että sote-kritiikki on ajastaan jäljessä ja toistaa vuosien varrella tutuiksi tulleita uhkakuvia ja osin vääriä näkemyksiä. Kolmikon mukaan myös valmistelu ”on ollut 3–4 viime vuoden aikana hyvinkin huolellista”.

Sote-valmistelussa pitkään asiantuntijana mukana ollut Hiilamo katsoi vielä 10. joulukuuta, että uudistusta on valmisteltu huonosti ja Suomeen on tulossa ”nykyistä huonompi terveydenhoito”. Hän arvosteli, että valinnanvapauden asettaminen integraation edelle ei ole oikea ratkaisu. Vielä viime keskiviikkona päivää ennen korjatun valinnanvapausesityksen julkistamista Hiilamo antoi kriittiset kommentit Ylelle.

Nyt Hiilamo sanoo Uudelle Suomelle, että suurin syy kannanmuutokseen on asiakasseteliä koskeva linjaus, joka tehtiin joulun alla. Linjauksen mukaan asiakassetelin velvoittavuus poistettiin erikoissairaanhoidosta, mitä Hiilamo pitää merkittävänä vastaantulona. Hänen mukaansa sote-esitystä muutettiin tällöin ensimmäistä kertaa dramaattisesti asiantuntijapalautteen perusteella.

–Se sai minut näyttämään keltaista valoa. Totta kai siinä (uudistuksessa) on edelleen ongelmia, mutta ehkä sellaisia ongelmia, joita pystyisi kuitenkin eduskuntakäsittelyssä korjaamaan, Hiilamo sanoo Uudelle Suomelle.

Oppositiopoliitikoista muun muassa Li Andersson (vas.) on vastannut tähän, että asiakassetelilinjaus ei vielä poista sote-esityksen keskeisiä ongelmia. Lue myös: Sote-asiantuntijoilta painava ulostulo - HS: ”Tarpeettomalla pitkittämisellä arvaamattomat vaikutukset”

Vanha malli, jossa maakunnat olisi pakotettu tarjoamaan asiakasseteleitä myös erikoissairaanhoidossa olisi Hiilamon mielestä ollut vahingoittava ja ”sitonut maakuntien käsiä todella paljon”. Hiilamo tarkentaa edelleen, että virkamiesvalmistelu on viime vuodet ollut huolellista, mutta poliittisella puolella on ollut ongelmia ja myös sitoutumisen puutetta, mihin asiantuntijoiden kritiikki on kohdistunut. Hänen mukaansa ”on tullut erilaisia välistävetoja”, kuten uudistuksen ensimmäiseen vaiheeseen ujutettu valinnanvapaus ja asiakassetelikuvio.

Hiilamo huomauttaa, että epäkohtia on aina helppo tuoda esiin, mutta itselleen täytyy olla rehellinen ja tarkistaa kantaa, kun kritiikkiä huomioidaan valmistelussa.

–En todellakaan ole täysin kääntänyt kelkkaani. Asiantuntijan tehtävä ei voi olla se, että kerää mahdollisimman paljon suosionosoituksia oppositiosta, Hiilamo vastaa pettyneelle oppositiolle.

Hiilamo muistuttaa, että asiantuntijatyöryhmän tehtävä on tukea uudistusta, eikä lyödä hanskoja tiskiin.

–Kyllä nyt kannattaa katsoa tämä kortti vielä loppuun asti, että millaisia muutoksia eduskunnassa saadaan aikaiseksi. Voihan syntyä jopa sellainenkin tilanne, jos hallituspuolueiden riveistä tulee lipeämistä, että hallitus ryhtyy uudestaan hakemaan tukea mallille oppositiosta ja mahdollisesti syntyy uusia kompromisseja.

Kokoomuksen rivit ovat rakoilleet sen jälkeen, kun Elina Lepomäki (kok.) vaati koko uudistuksen kaatamista pari viikkoa sitten. Lue tarkemmin: Kova avaus kokoomuksen sisältä: ”Aika kaataa sote ja maakuntauudistus”

Hiilamon mielestä Lepomäen palaute rakentuu tutuista argumenteista ja isoin kritiikki tuntui kohdistuvan maakuntamallia vastaan. Hiilamo arvioi, että kenkä puristaa ennen kaikkea siitä, että sote-palveluiden järjestämisvastuu on siirtymässä kunnilta maakunnille, mikä on herättänyt närää etenkin isoissa kaupungeissa.

Hiilamo näkee tilanteen hyvin jännittävänä ja avoimena.

–Voi olla, että tarvitaan jopa opposition ääniä, että tämä juttu menee eteenpäin. Silloin kyllä mahdollisuudet sille, että eduskuntakäsittelyssä tulee muutoksia, ovat aika suuret, Hiilamo sanoo, eikä kuulostaa erityisen huolestuneelta aikataulusta, jota jotkut ovat pitäneet jopa mahdottomana.

Hiilamo muistuttaa, että korjattuun esitykseen jääneet ongelmakohdat ovat tuttuja. Valinnanvapaus askarruttaa häntä edelleen ja parempi vaihtoehto olisi edetä vain maakuntien kanssa ja huomioida valinnanvapaus vasta seuraavassa vaiheessa. Toisaalta Hiilamo ymmärtää, että kyseessä on poliittinen kompromissi, jota on ollut vaikea löytää. Hänen mielestään kompromissin kanssa voidaan elää etenkin, kun siirtymäajat ovat pitkät ja seuraavalla hallituksella on ehkä vielä mahdollisuus korjata valinnanvapauslakia.

Hiilamon mielestä hallituksen malli onkin hyvä nähdä yhtenä kehitysvaiheena, josta voi mennä eteenpäin ilman, että koko uudistus pitäisi aloittaa alusta. Hänen mukaansa malli on mainettaan parempi. Hän huomauttaa, että sote-uudistusta on yritetty pitkään ja se on kaatunut jo monta kertaa aivan kalkkiviivoilla.

–Olisihan se aika ikävää, jos se tapahtuisi vielä uudestaan. Mieluummin ajattelee, että tehdään tarpeelliset muutokset eduskuntakäsittelyssä ja seuraava hallitus voi vielä mallia viilailla, että päästäisiin tässä eteenpäin.

Hiilamo kehottaa kaikkia miettimään nyt kokonaisuutta ja sitä, miten valituilla palikoilla parhaiten edetään maakuntamallin mukaisesti. Hän huomauttaa, että maakunnissa on jo tehty valmisteluja ja odotetaan viimeistä lähtölaukausta, mutta ilmassa leijuu epävarmuus.

Hiilamo suhtautuu kriittisesti siihen, että maakunnat ollaan velvoittamassa tilaaja-tuottajamallin käyttöön. Hänen mielestään olisi parempi suoda maakunnille asiassa oma harkintavalta. Myös verotusoikeus olisi hänen mielestään maakunnille tarpeellinen, mutta siihen voitaneen palata myöhemmin.

Lisäksi ongelmia on Hiilamon mukaan rahoituksessa ja työterveyshuollon roolissa eli siinä, miten työterveyshuollon asiakkaista maksetaan kapitaatiokorvausta.

–Kuinka paljon voidaan estää sitä, että sote-keskukset eivät siirrä kalliimpia asiakkaita suoraan maakuntien vastuulle, Hiilamo lisää.

Hallituksen esitystä on kritisoitu integraation puutteesta. Hiilamon mukaan integraatio on jonkin verran parantunut korjatussa esityksessä. Hän huomauttaa, että jos tavoiteltaisiin täyttä integraatiota eksoten tapaan, pitäisi uudistukseen lähteä aivan toiselta pohjalta, mikä on osoittautunut poliittisesti liian haastavaksi. Eksoten kaltainen kokonaisintegraatio perustuu Hiilamon mukaan aivan toisenlaiselle filosofialle kuin hallituksen valitsema malli.

–Nyt on valittu tämä polku ja tällä polulla yritetään integraatiota nyt mahdollisimman paljon saada aikaiseksi. Ehkä siinä on vielä jotain parannuksia mahdollista tehdä eduskuntakäsittelyssä, mutta se ei tietenkään integraation osalta millään tavoin tule olemaan yhtä hyvä kuin kokonaan integroitu alueellinen tuotantomonopolimalli.