Eduskunnan torstaisesta kyselytunnista kului peräti puolet sote-uudistuksen EU-notifikaation käsittelemiseen.

Perustuslakivaliokunta edellyttää, että EU-notifikaatio on hoidettava ja hallitus on vastannut etenevänsä oikeusvarmuusilmoituksen kautta. Julkisessa keskustelussa ihmetellään nyt, vastaako oikeusvarmuusilmoituksen tekeminen perustuslakivaliokunnan tahtoa.

Peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk) perusteli kyselytunnilla kerta toisensa jälkeen, miksi hallitus valitsi oikeusvarmuusmenettelyn. Saarikko muun muassa toisti sote-johtaja Päivi Nergin eilen keskiviikkona antaman lausunnon , jonka mukaan notifikaatio on yleiskäsite.

”Notifikaatio on yleiskäsite, jonka alle mahtuu myös toimintamuoto oikeusvarmuusilmoituksesta. Se on tapa hakea EU:lta virallinen kannanmuodostus siitä, pitääkö valinnanvapaus sisällään valtion tukea, joka on kiellettyä”, Saarikko sanoi.

Saarikko myös kävi Nergin tapaan läpi sen, mistä oikeusvarmuusilmoitus löytyy EU:n artiklasta 108 (3). Perustuslakivaliokunta nimenomaan edellytti, että hallituksen on tehtävä tämän artiklan mukainen notifikaatio.

LUE LISÄÄ: Sote-sanasota yltyy – Nerg: ”Mikä tahansa komissiolle menevä ilmoitus on notifikaatio”

Nerg totesi jo keskiviikkona, että komission vuonna 2015 antama asetus täsmentää kyseistä artiklan kohtaa, ja tuosta asetuksesta oikeusvarmuusilmoitus löytyy.

Lopulta notifikaatiokeskustelu kilpistyi suurimman oppositiopuolueen sdp:n eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Lindtmanin kysymykseen siitä, miten hallitus ruksittaa EU:lle annettavan lomakkeen.

Kyseisen lomakkeen nosti keskiviikkona esiin Uuden Suomen haastattelema Eurooppaoikeuden professori Juha Raitio . Komission asetuksen mukaisessa valtiontuen tietolomakkeessa hallituksen on ruksittava, tarkoittaako se notifiointia (kohta b) vai oikeusvarmuusilmoitusta (kohta d).

Katso lomake tästä:

Lindtmanin mukaan hankalasti tajuttava notifikaatio on tärkeä asia, sillä ”tästä voi olla kiinni koko sote-rakennelman kohtalo”.

Lindtman vetäisi esiin tulostetun lomakkeen ja tivasi ministeri Saarikolta, kumman kohdan hallitus ruksaa: b:n vai d:n. Lindtmanin tulkinnan mukaan kohta b eli notifiointi olisi perustuslakivaliokunnan kannan mukainen.

”Kumpaan kohtaan te raksin laitatte: kohtaan b tai kohtaan d? Se ratkaisee tämän”, Lindtman sanoi.

”Tämä ei varsinaisesti ole mikään lottopeli tai veikkaus”, Saarikko aloitti mutta myönsi, että ”pohjimmiltaan keskustelemme yhdestä sähköisestä lomakkeesta”.

”Koska Suomen kanta on se, että me itse arvioimme, että ei ole kiellettyä valtiontukea, niin meidän kantamme on oikeusvarmuusilmoitus”, Saarikko sanoi.

Näin ollen Saarikon mukaan Suomi ruksaa siis lomakkeelta kohdan d.