Sosiaali- ja terveysalalla on tehty keskimäärin yksi yrityskauppa joka neljäs päivä, ilmenee Kauppalehden ja Uuden Suomen selvityksestä. Vuodesta 2015 aina marraskuun alkuun toteutettiin kaikkiaan 298 enemmistökauppaa, joissa uuteen omistukseen siirtyi liikevaihtoa yhteensä 2,45 miljardin euron edestä sekä 35 400 työntekijää, selviää Talouselämän Yrityskauppatietokannasta.

”Viime vuosina yrityskauppoja on tehty vilkkaasti”, myöntää sote-uudistuksesta vastaava perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk). Hän kertoo, että kauppoja seurataan myös sosiaali- ja terveysministeriössä.

Nykyinen hallitus kirjasi keväällä 2015 hallitusohjelmaan valinnanvapausmallin selvittämisen. Sen jälkeen myös kaupat ovat lisääntyneet niin lukumäärällä, liikevaihdolla kuin siirtyneellä henkilöstölläkin mitattuna. Viisi suurinta yritystä, Mehiläinen, Terveystalo, Attendo, Pihlajalinna ja Esperi Care vastaavat puolesta kaikista tehdyistä kaupoista. Ne ovat myös kaksinkertaistaneet yhteenlasketun liikevaihtonsa.

Saarikko haluaa korostaa, että sote-sektorilla toimii noin 18 500 yritystä, eikä kauppamääriä voi hänen mukaansa panna sote-uudistuksen piikkiin.

”Kauppojen määrä ja sen kasvu selittyy aika monilla erilaisilla syillä. Meillä on ollut paljon myös pienyrittäjiä, jotka etsivät jatkajaa, ja tällaista normaalia yrityselämän muutosvaihtelua, joka ei millään tavalla liity ajankohtaisiin sote-ilmiöihin”, Saarikko toteaa.

Parhaillaan gallupkärjessä paistattelevan Sdp:n puheenjohtajalla Antti Rinteellä on tilanteesta hyvin toisenlainen näkemys. Hän katsoo, että yksityinen sote-markkina on keskittymässä.

”Minulle nämä luvut kertovat sitä, että isot toimijat ovat nähneet merkittävän bisneksen mahdollisuuden tässä hallituksen sote-mallissa. Siksi ne ovat ostaneet pienempiään pois”, Rinne sanoo viitaten viiden suurimman sote-yrityksen tekemiin kauppoihin.

Saarikko katsoo, että suuret yritykset ovat yrityskaupoilla hakeneet pikemminkin erikoistumista markkinassa. Hän viittaa muun muassa kauppaan, jossa Terveystalo hankki julkisilla markkinoilla vahvan Attendo Terveyspalvelut. Kilpailu- ja kuluttajavirasto käsittelee kauppaa parhaillaan.

”Attendon perustoiminnot jäävät selvästi nyt vanhuspalveluiden ja muiden vastaavien ratkaisujen äärelle. Tässä näkyy suurten yritysten lohkoutuminen tiettyihin painopistealueisiin ja omiin vahvuusalueisiinsa”, Saarikko sanoo.

Lue myös: Esperi takoo naismiljonäärejä Suomeen – Toimitusjohtaja ei enää pysy laskuissa mukana

Jos Rinne ja Saarikko ovat jostain yhtä mieltä, niin huolesta pk-yritysten asemasta. Rinne huomauttaa, että yksi valinnanvapauden perusteluista on ollut, että sillä taataan pienemmille toimijoille markkinaosuutta.

”Tämä kehitys näyttää vievän toiseen suuntaan. Pienet ovat varmasti osin vapaaehtoisesti arvioineet, etteivät he tule pärjäämään tässä uudessa mallissa”, Rinne arvioi.

Työ- ja elinkeinoministeriö teetti keväällä Accenturella selvityksen pk-yritysten asemasta sote-uudistuksessa. Se arvioi, että yrittäjillä vaihtoehtoja on kolme: investoida, myydä tai lopettaa tai ”jatkaa nykyistä liiketoimintaa mahdollisimman pitkään”.

Saarikon mukaan pienet eivät pärjää itsestään. Hän on valmis miettimään keinoja, joilla useampi päätyy investoimaan. Se voisi tarkoittaa esimerkiksi julkista tukea sote-uudistuksen edellyttämiin tietojärjestelmiin.

”Jos se tarkoittaa subventiota, sen voi tulkita niin. Enemmän tarkoitan tätä kuitenkin tavoitteena, ettei pääsy tietojärjestelmiin saa olla este, ja pitää olla väylä, jolla alkuinvestointi tehdään yrityksille riittävän helpoksi.”

Alla sote-alan yrityskauppatietoa ja muuta kehitystä graafimuodossa: